Suomalaislähiöt muuttuvat pakolaisten myötä – Ruotsissa muuttui myös ruokakulttuuri

Suomalaisia lähiöitä pitää uudistaa ja remontoida lähivuosina. Pelkän korjaustarpeen lisäksi asukaskunta muuttuu, sillä lähiöitä asuttavat entistä enemmän maahanmuuttajat. Ulkomailla yhteiseloa on parannettu asukkaiden, yritysten ja kaupunkien yhteistyöllä sekä ruokakulttuurilla.

kulttuuri
Myllypuron lähiötä Helsingissä.
Myllypuron lähiötä Helsingissä.Yle

Suomalaisella lähiöllä oli aikoinaan suuri visio; kaikille on mahdollista asua lähellä kaupunkia ja luontoa. Nyt visio on epäselvä. Lähiöiden 60-luvun rakennukset rappeutuvat ja joillakin alueilla sosiaaliset ongelmat lisääntyvät.

Lähiöasiantuntija Katja Lindroosin mukaan lähiöiden ongelmat vaikuttavat koko yhteiskuntaan. Siksi ne on ratkaistava yhdessä.

– Nyt tarvitaan sekä kaupunkeja, yrityksiä, asukkaita ja monia osapuolia toimimaan yhdessä. Muutos on nyt niin monitahoinen, että se ei osu enää vain yhteen virastoon tai yhdelle tontille.

Lindroos näkee lähiöiden suurimman kulttuurisen muutoksen olevan aivan kulman takana. Pian lähiöissä asuu entistä enemmän pakolaisia.

– Täällä rakennetaan kauhukuvia, että meille tulee slummeja, ja ulkomaisia lähiöitä käytetään esimerkkeinä pelottelussa.

Lindroosin mielestä Suomessa pitäisi enemmänkin hyväksyä se, että muutos on väistämätön.

– Enemmänkin pitäisi keskittyä siihän, mitä sitten tehdään.

Britanniassa hylkiöalue nousi uuteen kukoistukseen

Britanniassa Liverpoolissa sijaitseva idyllinen asuinalue romahti teollisuuden hiljentymisen mukana 80-luvulla. Ihmiset muuttivat alueelta pois, ja talot jätettiin ränsistymään.

Nyt Assemble-arkkitehtikollektiivi on nostanut alueen uuteen nousuun (siirryt toiseen palveluun). Se ei tapahtunut nopeasti. Alueelle jääneitä ihmisiä kuultiin ja heidän talonsa uudistettiin toiveiden mukaan. Alueen viihtyisyyttä lisättiin muun muassa rakentamalla elokuvateatteri hylättylle bensa-asemalle.

Ryhmään kuuluvan Anthony Engi Meacock kertoo, että he eivät jyränneet mitään, vaan rakensivat jo olemassa olevien rakenteiden päälle.

– Arkkitehtuuri toimi siinä moottorina, ja asiantuntemusta pystyi käyttämään vain joillakin alueilla. Ihmisten kanssa pitää työskennellä hyvin varovaisesti ja hitaasti. Sinne ei pidä vain mennä ratkomaan ongelmia.

Uudistuksia varten kollektiivi sai kerättyä sekä julkista että yksityistä rahaa. Assemble-ryhmä on Liverpoolin projektillaan ehdolla taide-alan arvostetun Turner Prize -palkinnon saajaksi.

Ruotsissa lähiölääkkeenä ruoka

Maahanmuuttajiin liittyvistä kahakoista tunnetussa Ruotsin Malmössä lähiöiden ongelmiin on puututtu ruokakulttuurilla. Eri kansalaisuuksien ruokia on esitelty kantaruotsalaisille läheisellä tavalla.

– He järjestävät ruokatapahtumia, joissa on myynnissä maustepusseja ja keittokirjoja. Siellä on myös paljon yhteistyötä television ja muun median kanssa, kertoo lähiöasiantuntija Katja Lindroos.

Hänen mielestään Malmössä on osattu luoda sellainen ilmapiiri ja ympäristö, johon ihmisten on helppo liittyä ja josta ihmisten on helppo myös innostua.

– Pelkällä yhteisöllisyydellä ei kuitenkaan ratkaista sisäilmaongelmia betonitalossa. Sillä on oma paikkansa, ja se on hirvittävän iso voimavara uudenlaisen tunnelman ja vision synnyttämisessä, Lindroos sanoo.