Tiesitkö näitä? Yhdeksän syytä, miksi pakolaiset ovat liikkeellä juuri nyt

Noin 60 miljoonaa ihmistä maailmassa on pakolaisina. Heistä vain pieni murto-osa on pyrkimässä Eurooppaan. Määrät ovat kuitenkin kasvaneet tämän vuoden aikana. Keräsimme syitä siihen.

turvapaikanhakijat
Pakolaisia ylittämässä jonossa rajaa.
Pakolaisia ylittämässä Makedonian ja Kreikan rajaa syyskuussa 2015. EPA

1. Syyrian heikentynyt turvallisuustilanne

Monet Eurooppaan pyrkivistä ovat syyrialaisia. Syyriasta on paennut sotaa noin neljä miljoonaa ihmistä lähinnä naapurimaihin. Lisäksi maan sisäisiä pakolaisia on noin kahdeksan miljoonaa. Monet heistä joutuvat nyt pakenemaan rajojen ulkopuolelle tilanteen muutoksen vuoksi.

Sisällissodan voidaan katsoa jopa kiihtyneen tämän vuoden aikana. Syyrian presidentti Bashar al-Assad on tämän vuoden aikana kärsinyt lukuisia tappioita ja hallitus menettänyt isoja maa-alueita kapinallisille ja ennen kaikkea Isis-järjestölle.

Siviilit ovat joutuneet kärsimään Isisin veriteoista ja paenneet vainoja muun muassa Turkkiin.

Syyrian armeijan tynnyripommit puolestaan ovat moukaroineet siviilialueita armotta. Syyrian armeijan iskut ovat tappaneet tutkimusten mukaan noin seitsemän kertaa enemmän ihmisiä kuin Isisin väkivaltaisuudet.

Syyriassa on kuollut jo noin neljännesmiljoona ihmistä.

2. Pitkittynyt sota

Syyrian sota jatkuu jo viidettä vuotta ilman mitään näkymää rauhaan. Kansainväliset neuvottelut ovat epäonnistuneet.

Syyriassa yhä asuvilla ihmisillä elinolot ovat huonontuneet entisestään: puutetta on elämisen perusedellytyksistä, kuten sähköstä, vedestä ja ruuasta. Palkkatyöhön tai liike-elämän harjoittamiseen on parhaimmillaankin vain rajalliset mahdollisuudet.

Presidentti al-Assadin tappiot ovat alkaneet horjuttaa myös hänen kannattajiensa uskoa sodan loppumiseen.

Syyrialaismies istuu Douman kaupungin raunioissa hallituksen joukkojen tekemän ilmaiskun jälkeen. Kuva on otettu 30. elokuuta. Jopa 240 000 ihmisen arvioidaan kuolleen Syyrian sodassa.
Syyrialaismies istuu Douman kaupungin raunioissa hallituksen joukkojen tekemän ilmaiskun jälkeen. Kuva on otettu 30. elokuuta.Abd Doumany

Naapurimaihin paenneilla pakolaisilla puolestaan säästöt ovat hupenemassa vuosien pakolaisuuden jälkeen. Monet vuokralla asuneet pakolaiset eivät enää kykene maksamaan, vaan vaihtoehtona on siirtyminen telttoihin tai pyrkiminen Eurooppaan paremman tulevaisuuden toivossa.

Leireillä olevat taas kokevat olevansa toivottomassa tilanteessa: turvassa pommeilta, mutta minkäänlaista mahdollisuutta normaalielämään ei ole. Pakolaiset eivät saa työskennellä ja vain pieni osa lapsista pääsee kouluun. Monet ovat istuneet toimettomana neljä vuotta.

Monet syyrialaispakolaiset kertovat menettäneensä täysin toivonsa paluusta tai elämisen mahdollisuuksista Syyrian naapurimaissa.

Merkityksensä kriiseissä on myös psykologialla: kun useat lähtevät ympäriltä, pako alkaa mietityttää. Libanonissa syyrialaisten parissa on havaittavissa jo lähes joukkopaon hysteriaa.

3. Kansainvälisen rahoituksen puute

Kansainväliset avustusjärjestöt ovat kertoneet vakavista puutteista rahoituksessa. Tarve on kasvanut samaan aikaan kun länsimaat ovat vähentäneet rahoitustaan.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n johtaja António Guterres sanoi viime viikolla, että tänä vuonna jäädään ainakin kymmenesosan pienempään rahoitukseen kuin viime vuonna.

Myös Maailman ruokaohjelma WFP on joutunut varojen puutteessa leikkaamaan ruoka-apuaan sadoilta tuhansilta pakolaisilta Jordaniassa, Libanonissa sekä myös muun muassa Afrikan pakolaisleireillä.

Libanonissa pakolainen saa leikkausten jälkeen ruoka-apua vain 13 dollaria kuukaudessa.

Avustusvarojen puute johtaa myös muun muassa siihen, että avustus- ja hoitohenkilöstö on lähtenyt Syyriasta. Lääkäreiden ja hoitajien palkat saattavat jäädä maksamatta kapinallisalueilla. Töitä tehdään myös vaarallisissa oloissa: armeijan tiedetään ottaneen usein sairaalat tahallaan tynnyripommiensa kohteiksi.

Syyrialaisille avustustyöntekijöille taas maksetaan noin puolet siitä, mitä heidän länsimaisille kollegoilleen.

Syyrialaispakolaisten leiri Turkissa
Syyrialaispakolaisia Turkissa.Sedat Suna / EPA

4. Libanonin muuttunut sisäpolitiikka

Tämän vuoden alusta Libanonissa tuli voimaan laki, jonka mukaan maassa olevien syyrialaisten on rekisteröidyttävä. Aiemmin maahan pääsi vapaasti.

Nyt syyrialaisten on oltava maassa joko virallisella pakolaisstatuksella, jolloin he eivät saa laillisesti tehdä mitään työtä, tai opiskelu- tai työviisumilla. Työlupaan vaaditaan libanonilainen yksityishenkilö tai yritys sponsoriksi, ja monet libanonilaiset eivät ole tähän kalliiseen prosessiin valmiita.

Lisäksi työlupa pitää uusia kaksi kertaa vuodessa ja se maksaa 200 dollaria kerralta. Summa voi tuntua suurelta, jos kuukausipalkka jää noin 500 dollariin.

Monet libanonilaiset käyttävät syyrialaisten epätoivoa hyväkseen ja käyttävät laittomasti maassa olevia syyrialaisia lähes orjinaan. Muun muassa maataloudessa, keittiöissä ja rakennustyömailla syyrialaiset tekevät pimeästi pitkiä päiviä ilman kunnollisia työoloja tai turvallisuusvaatimuksia.

Myös lapsityövoiman käyttö on räjähtänyt. Töissä näkee jopa viisi–kuusivuotiaita pikkulapsia.

Lisäksi kerjäläisten määrä on kasvanut huimasti.

5. Irakin ja Afganistanin olot

Irakissa muun muassa shiiojen ja sunnien väliset väkivaltaisuudet ovat aiheuttaneet viime vuosina pakolaisuutta.

Lisäksi Isis on saanut tämän vuoden aikana haltuunsa alueita muun muassa pohjoisessa kurdien itsehallinnollisella alueella, mistä syntyi pakolaisvirtoja. Myös Mosulin kaupunki ja iso osa Anbarin maakuntaa joutui Isisin hallintaan.

Syyriasta Irakiin paenneet ovat joutuneet pakenemaan paikoin uudelleen.

Savu nousee autopommin räjähdettyä kurdialueen pääkaupungissa Erbilissä
Autopommin nostattama savupilvi kurdialueen pääkaupungissa Erbilissä, Pohjois-Irakissa perjantaina huhtikuuta 2015.Asger Ladefoge / EPA

Afganistanista taas on paennut kaikkiaan noin 2,56 miljoonaa ihmistä al-Qaidan ja Talibanin väkivaltaisuuksia. Tämän vuoden aikana siviiliuhreja vaatineet iskut ovat kiihtyneet ja kuolonuhreja on ollut aiempaa enemmän.

UNCHR:n mukaan afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden määrä Euroopassa kolminkertaistui tämän vuoden ensimmäisellä puolikkaalla viime vuoteen verrattuna. Monet afgaanit kokevat toivottomuutta maansa kehityksen suhteen – aivan samoin kuin syyrialaisetkin.

Eritreasta puolestaan paetaan diktatuurimaista hallintoa. Lisäksi mm. Boko Haramin iskut Nigeriassa sekä Sudanin ja Somalian väkivalta ovat lisänneet pakolaisvirtoja.

6. Pakomatkojen pudonneet hinnat

Eurooppa maksoi vuosia Libyan diktaattorille Muammar Gaddafille siitä, että hän piti Saharan eteläpuolisesta Afrikasta Eurooppaan pyrkivät pois mereltä. Kun Libyan hallinto kaatui, salakuljettajat pääsivät apajille.

Aiemmin ihmisiä salakuljetettiin Välimerellä lähinnä Libyan rannikolta Italiaan, ja tuon matkan hinta oli noin 6 000 dollaria henkilöltä. Pitkä merimatka oli hengenvaarallinen ja koitui tuhansille kohtalokkaaksi.

Salakuljettajat löysivät viime vuonna uuden reitin Eurooppaan: Turkista Kreikan saarille. Matka lyheni ja kustannukset halpenivat. Nyt salakuljettajan veneeseen pääsee halvimmillaan noin tuhannella eurolla.

Osittain tyhjentynyt kumivene rannalla.
Pakolaisten käyttämä vene hylättynä Lesboksen saarella Kreikassa.Manolis Lagoutaris / EPA

Turkissa monet tavalliset paikallisetkin ovat haistaneet tuottoisan bisneksen, ja merille lähdetään kaikenlaisilla veneillä. Osa niistä ei ole merikelpoisia.

Jotkut salakuljettajat vievät pakolaisia myös esimerkiksi rekkojen kyydissä maateitse Eurooppaan. Sen sijaan jalkaisin pakolaiset eivät Turkista Kreikkaan pääse, sillä Kreikka rakensi EU-rahoituksella rajalleen muurin 2013.

7. Kreikan säästöt ja rajavalvonta

Kreikassa talouskurimus ja säästöt näkyvät myös poliisissa, rajavalvonnassa ja merivartiostossa. Niiden määrää on vähennetty. Tämä on kiirinyt myös ihmissalakuljettajien korviin.

Euroopan komission mukaan Kreikan rajavalvonta on riittämätön pakolaismääriin nähden. EU on luvannut apua Kreikalle rajavalvontaan, mutta luvattu apu jäädytettiin kesällä Kreikan umpikujassa olleiden säästöneuvotteluiden vuoksi.

EU:n rajavalvontaviraston Frontexin valvontaoperaatioon Kreikassa osallistuu myös Suomi.

8. Kesän sääolosuhteet

Maahanpyrkijöiden määrä Välimerellä kasvaa kesäkuukausina suotuisampien säiden vuoksi. Meri on tyynempi ja aallot pienempiä kuin syys- ja talvimyrskyjen aikaan.

Tänä kesänä pakolaisia on ollut merillä kuitenkin paljon aiempaa enemmän, reilusti yli kaksinkertainen määrä viime kesään verrattuna.

9. Turkin viisumikäytäntö

Monet Eurooppaan pyrkivät hyötyvät Turkin sähköisestä viisumikäytönnöstä, joka aloitettiin huhtikuussa 2013.

Turkki myöntää helpon sähköisen viisumin kaikkiaan 89 kansallisuudelle. Monet niistä ovat sellaisia, että niistä olisi tulijoita Eurooppaankin, esimerkiksi Afganistan, Eritrea, Somalia, Sudan ja Kongo.

Järjestelmä vaatii asiakirjoja, joissain tapauksissa esimerkiksi Schengen-oleskelulupaa, mutta sähköisessä järjestelmässä niiden aitoutta ei juuri pystytä todentamaan.

Kaikki eivät viisumia edes tarvitse. Syyrialaiset pääsevät Turkkiin viisumitta.

Bonus: passi

Syyriassa kapinallisalueilla ei ole toimivaa hallintoa, jossa esimerkiksi passin voisi hankkia tai uusia. Mikäli kyseessä on esimerkiksi armeijaikäinen mies, passia ei myönnetä edes hallituksen alueella.

Libanonissa puolestaan passin hankkiminen Syyrian suurlähetystöstä saattaa kestää jopa puoli vuotta ja se maksaa noin 400 dollaria. Väärennetyn saa halvimmillaan parilla sadalla.

Passin hankkimisen hankaluudet saattavat johtaa houkutukseen käyttää asiakirjaväärentäjiä tai ihmissalakuljettajia matka-apuna.