Tunkkaisuuden taustalla usein asukkaan töppäily – ilmanvaihto monelle mysteeri

Tunkkainen tuoksu kotona voi johtua huonosta ilmanvaihdosta. Joskus asukas saattaa omilla toimillaan heikentää asunnon sisäilmaa.

ilmiöt
Ilmaistointikanava huoneen katossa.
Olli Koski / Yle

Asuntojen ilmanvaihtojärjestelmiä on nykyisin niin monenlaisia, että uuteen kotiin muuttaessa kannattaa tutustua ilmanvaihtoseikkoihin huolella.

Pääpiirteittäin ilmanvaihto voidaan jaotella joko koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtoon, pelkkään koneelliseen poistoilmanvaihtoon tai täysin painovoimaisesti toimivaan, luonnolliseen ilmanvaihtoon.

Ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa rakennuksen sisäilmasta epäpuhtaudet ja tuoda tilalle puhdasta ilmaa. Ajan myötä laitteistoihin ja ilmanvaihtokanaviin kertyy pölyä ja epäpuhtauksia. Laajamittainen puhdistaminen, laitteistojen säätäminen ja huoltaminen ovat kuitenkin ammattilaisten töitä. Asukkaalle jää myös tehtävää.

Asukas puhdistaa kaiken asuntoon näkyvän

– Asukas voi itse tarkistaa, jos on pitänyt huoltokirjaa toimenpiteistä, koska suodattimet on viimeksi vaihdettu. Asuntoon näkyvät ilmanvaihdon osat voi asukas puhdistaa itse, kertoo sertifioitu rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämö Asumisterveysliitosta.

Märkätilojen lattialämmitys on tarkoitettu lattian kuivana pitämiseen, ei osaksi huoneen lämmitystä.

Hannele Rämö, sertifioitu rakennusterveysasiantuntija

Joidenkin asuntojen ikkunoiden yläpuolelta voi löytyä korvausilmaventtiilit.

– Jokainen voi ne itse puhdistaa mekaanisesti. Korvausilmaventtiili on voitu korvata pyöreällä, seinän läpi kulkevalla venttiilillä, senkin voi puhdistaa itse. Niissä on usein myös suodattimet ja suodatin tulee vaihtaa aika ajoin.

Jos sisäilmassa on siivoamisesta huolimatta tunkkainen tuoksu, silloin yksi syy saattaa olla ilmanvaihtolaitteissa. Poisto- ja tuloilmaventtiilien tulee olla tasapainossa eli sisäilman tulee toimia hieman alipaineisesti.

– On ilmanvaihdon heikkous, jos sisäilma koetaan huonolaatuisena, Rämö sanoo.

Tuloilmaventtiilin tunnistaa sen ympärille muodostuvasta tummasta liasta. Poistoilmaventtiilin kohdalla paras ja yksinkertaisin tapa todeta toimiiko venttiili, on Rämön mukaan testata imua talouspaperin palasella. Jos paperi pysyy ilman imussa venttiilin päällä, se toimii.

Pesutilojen lattialämmitys saattaa tuoda mukanaan ikävän yllätyksen sähkölaskussa.
Lattialämmön sammuttaminen voi lisätä huonetilojen tunkkaisuutta. YLE

Lattialämmitystä ympäri vuoden

Rämö kertoo, että monissa talouksissa märkätilojen lattialämmitys suljetaan kesäksi, mahdollisesti säästösyistä. Se ei ole kuitenkaan suositeltavaa.

– Lattialämmön sammuttaminen lisää huonetilojen tunkkaisuutta. Märkätilojen lattialämmitys on tarkoitettu tilan lattian kuivana pitämiseen, ei osaksi huoneen lämmitystä. Päällä ollessaan se muodostaa paine-eron ja kosteus tilasta haihtuu normaalia tietä, ilmanvaihtokanavia pitkin pois.

Samaa säästöinnokkuutta tai mahdollisesti tietämättömyyttä Rämön mukaan on saunan sähkökiukaan sammuttaminen liian aikaisin tai vastaavasti lakataan heittämästä lisää puita puusaunaan.

– Jos on esimerkiksi sähkösaunoista kyse, sauna sammutetaan viimeisen kylpijän ollessa lauteilla. Niin ei tulisi tehdä, jos aikoo säilyttää sisäilman laadun hyvänä ja rakenteet kunnossa, Rämö sanoo.

Hän neuvoo pitämään lämmöt saunassa yllä vielä 30 minuuttia viimeisen kylpijän jälkeen, jotta saunan rakenteet ehtivät kuivaa ja sisäilman laatu pysyisi näin hyvänä.

Kosteusmittari aistii ongelmat ennen nenää 

Rämön mukaan asunnossa olisi hyvä olla sisäilman kosteusmittari. Se reagoi kosteuspitoisuuteen huomattavasti aiemmin, ennen kuin ilma alkaa haista tunkkaiselta. Sisäilman kosteus on hyvä olla 25–50 prosentin välillä, hetkellisesti 60.

– Jos mittari alkaa näyttää yli 65 ja nousee 70 prosenttiin, silloin on sisäilmassa ja rakenteissa joku vialla. Kosteutta tulee jotain, jossain voi olla vesivahinko, Rämö sanoo.

Kosteusmittari olisi hyvä sijoittaa mahdollisimman keskelle asuntoa, jossa ilmavirrat kohtaavat.

_Hannele Rämöä haastatteli toimittaja Minna Matintupa. _