Ristiriitainen säveltäjäsuuruus sai jäärän leiman – poika esittelee nyt koko Toivo Kärjen tuotannon

Kalervo Kärki kertoo avoimesti isästään, Suomi-musiikin suurmies Toivo Kärjestä. Nyt säveltäjän poika on julkaissut lähes tuhatsivuisen kokoelman isänsä töistä.

kulttuuri
Vanha valokuva, jossa aikuinen mies katsoo pöydän yli pientä poikaa.
Kalervo Kärjen kotialbumi

Säveltäjä Toivo Kärjen poika Kalervo Kärki on julkaissut lähes tuhatsivuisen kokoelmateoksen isänsä sävellyksistä. Niitä kertyi Kärjen elinaikana lähes 1 700 kappaletta, ja niistä jokaisen Kalervo Kärki on arvioinut uutuuskirjassaan.

Osa kappaleista on ennen julkaisemattomia.

– Nämä ovat täysin valmiita kappaleita. Näissä on melodiat, sointumerkit ja välissä sanat. Ei muuta kuin joku esittäisi pois, Kalervo Kärki esittelee ja selailee Sen lounaistuuli toi -nimisen kappaleen nuotteja kädessään.

Moni tuntee Kärjen vain säveltäjänä ja levy-yhtiön pomona. Nuorena miehenä hän ehti kuitenkin myös itse soittaa musiikkia. Vaikka Kärki jo varhaisessa teini-iässä alkoi säveltää omia kappaleitaan, oma yhtye Ramblers niitä ei levyttänyt yhtäkään. Sen sijaan niihin tarttui muun muassa tuon ajan suuruus Dallapé.

– On sanottu, että Toivo Kärki oli ensimmäinen, joka hoksasi, että myös jazzia voi soittaa haitarilla. Siihen asti hanuri oli ollut kansansoitin, jolla soitettiin vain polkkia ja jenkkoja.

Töykeä setä osasi olla ajatella myös sydämellä

Toivo Kärki tunnetaan täräkkänä setänä, joka pukeutui tummaan pukuun, viininpunaiseen rusettiin ja lierihattuun. Pojan mielestä isä oli hyvin monin tavoin ristiriitainen hahmo.

– Hän pukeutui hyvin säntillisesti, mutta elämäntavoiltaan hän oli erittäin boheemi. Ensivaikutelma hänestä saattoi olla pelottava ja ehkä jopa töykeäkin. Mutta todellisuus on paljon monipuolisempi. Hän oli laajakatseinen ja suurisydäminen sekä erittäin suvaitsevainen. Usein hän sanoi esimerkiksi, ettei ketään saa sortaa, Kalervo Kärki muistelee.

Kärki myöntää, että myös monelle nuorelle muusikolle Kärjen kohtaaminen saattoi olla pelottava.

– Hän oli nopeaälyinen ja vähän kärsimätön, eikä sietänyt tyhjää jaarittelua. Kyllähän siinä nuori laulaja helposti häkeltyy, kun levy-yhtiön pomo kysyy kaksi kysymystä, istuu pianon ääreen ja käskee laulaa.

Kevyt musiikki vei papin pojan

Toivo Kärjen lapsuudenkoti oli voimakkaan uskonnollinen. Musiikillista lahjakkuutta oli havaittavissa äidin puolella, mutta vanhemmille pojan hakeutuminen kevyen musiikin pariin oli shokki.

– Silloin uutisoitiin, kuinka papin poika soittaa swingiä. Jonkinlaisen musiikillisen herätyksen hän koki 12–13-vuotiaana Tampereella kuultuaan Louis Armstrongia. Ammattimaisen soittamisen hän aloittikin jo sitten 17-vuotiaana.

Kalervo Kärjen mukaan Toivo Kärki loi nykyisenkaltaisen suomalaisen tangoilmaisun. Siinä hän toi perinteiseen suomalaiseen tangoon uusia elementtejä, muun muassa nelisointuharmonian. Jazziakin Kärki sävelsi paljon.

– Silti isäni leimattiin muutosvastaiseksi jääräksi, josta hän ei päässyt eroon vielä 60-luvullakaan. Häntä pidettiin vanhakantaisena jarrumiehenä, jota nuoriso ei arvostanut ollenkaan.

Kaikki biisit eivät suinkaan ole hyviä

Oman isänsä tuotannon suhteen Kalervo Kärki kertoo olleensa hyvinkin kriittinen.

– Osalle kappaleista annoin vain yksi tai kaksi tähteä. Niitä en kirjassa edes kommentoi, ei huonoja kappaleita kannata kommentoida. Jo hänen elinaikanaan asetin monta asiaa kyseenalaiseksi. Mutta ei hän ottanut neuvoja vastaan, hän oli vähän sellainen jääräpää.

Monta kuuluisaakin kappaletta Kärki on säveltänyt sodan aikana, asemasodan rauhallisemmassa vaiheessa. Joidenkin kappaleiden ajankohdasta Kärki on kiistellyt muun muassa historioitsijoiden kanssa.

– Todistelu on osoittautunut vaikeaksi. Isäni itse kun muisti muisti asioita ihan väärin, hän omat lausuntonsa eivät ole mitenkään todistusvoimaisia, Kärki naurahtaa.

Toivo Kärki kuoli vuonna 1992. Kalervo Kärki on käynyt isänsä jäämistöjä läpi 23 vuotta, ja niistä viimeiset neljä vuotta hän on kirjoittanut nyt julkaistua kirjaa.

– Tunnelmat ovat nyt helpottuneet. Kirjan nimi, Sydämeni sävel perustuu samannimiseen hyvin vähän esillä olleeseen kappaleeseen. Toivottavasti mahdollisimman moni löytäisi kappaleen nyt.