Aivan pohjoisimmassa Suomessa ei ole turvapaikanhakijoita – Utsjokelaiset toivottavat tervetulleiksi

Suomen kolmeen pohjoisimpaan kuntaan ei ole vielä lähetetty turvapaikanhakijoita. Utsjoella ihmiset ovat kuitenkin valmiita majoittamaan turvapaikanhakijoita vaikka koteihinsa. Utsjoen naapurikuntaan Norjassa on tulossa pakolaisia.

Kotimaa
Vuokko Tieva-Niittyvuopio
Vuokko Tieva-NiittyvuopioSara Wesslin / Yle
Arto Ahlakorpi

Aivan pohjoisimmassa Suomessa, saamelaisalueella, ei ole turvapaikanhakijoita.

Suomen pohjoisimman kunnan Utsjoen asukkaat toivottavat turvapaikanhakijat kuitenkin tervetulleiksi. Utsjokelaista Arto Ahlakorpea liikuttaa erityisesti 13-vuotiaan pakolaispojan Facebook-päivitys, jossa toivotaan pakolaisuuden syyn, sodan lopettamista.

Arto Ahlakorpi
Arto AhlakorpiYle Sápmi / Sara Wesslin

Ahlakorpi on valmis kaikin tavoin auttamaan turvapaikanhakijoita.

– Kyllä vaan, jos joku on niin rohkea, että näin pohjoiseen uskaltaa tulla ja vielä asua kahden aikuisen ja koiran kanssa samassa talossa, niin tervetuloa, kyllä tänne sen verran tilaa järjestetään, tänne vaan, kutsuu Ahlakorpi.

"Utsjoen kunnan alueelle sata turvapaikanhakijaa"

Utsjoen kunta ei ole virallisesti käsitellyt turvapaikanhakijoiden tilannetta.

Kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio kertoo, että kunnalla itsellään ei ole vastaanottokeskukseksi soveltuvia tiloja, mutta alueen yrittäjillä olisi.

Vuokko Tieva-Niittyvuopio
Vuokko Tieva-NiittyvuopioSara Wesslin / Yle

Tilaa harvaan asutussa kunnassa olisi.

– Kun ajattelee potentiaalisia turvakeskuksena toimivia yrityksiä, niin satakunta ihmistä olisi todennäköisesti maksimi. Tämä sijoitettuna vaikka kahteen tai kolmeenkin suurimpaan kylään, arvioi Tieva-Niittyvuopio.

Sodankylän kunta on ilmoittanut, että heidän kotouttamisohjelmansa puitteissa kuntaan voidaan ottaa alle kymmenen ihmistä.

Perusteellisesta valmistautumisesta apua myöhemmin

Utsjokelainen Leena Aikio on varovaisen myötämielinen ajatukselle, että Utsjoen kunnan alueelle lähetettäisiin turvapaikanhakijoita.

Leena Aikio
Leena AikioYle Sápmi / Sara Wesslin

Aikio kuitenkin kehottaa valmistautumaan hyvin ja suuntaamaan katseen kauemmas.

– Hyvä ja hieno ajatus, jos kunta on myötämielinen, näin periaatteessa. Täytyy kuitenkin selvittää valmius. Miten eri elinalueet ja elinkeinot, minkälainen tulevaisuus tulijoilla olisi vaikka kymmenen vuoden päästä. Mitä he tekisivät työkseen, olisivatko työttöminä, ajattelee Aikio.

– Siksi myös perusteellinen valmistautuminen olisi tärkeää. Sillä minimoidaan mahdolliset vaikeudet. Utsjoella ei ole kokemusta turvapaikanhakijoista, kuten vaikkapa Rovaniemellä tai Torniossa. Ehkä valtio järjestäisi oppia ja koulutusta.

– Paljonhan on eri järjestöjen voimista kiinni, että miten turvapaikanhakijoiden elämä ja arki alkaa rullaamaan, jatkaa Aikio.

Turvapaikanhakijoista ei koituisi kuluja kunnalle

Kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio haluaa muistuttaa, että turvapaikanhakijoista ei kerry kunnalle kuluja.

– Vastaanottokeskuksen kustannukset maksaa valtio. Näille turvapaikanhakijoille maksetaan vastaanottorahaa, joka tuolla meidän kunnan alueella kulutettaisiin. Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut tulevat valtion taholta. Näissä vastaanottokeskuksissa on vaadittavat ammattilaiset sijoitettuna, kertoo Tieva-Niittyvuopio.

– En näe, että turvapaikanhakijoista tulisi kustannuksia kunnalle, painottaa Tieva-Niittyvuopio.

Pohjoisimmassa Norjassa on pakolaisia ja vastaanottokeskus

Ouluun tulee turvapaikanhakijoiksi myös yksinäisiä lapsia, nuoria naisia ja perheitä.
OuluTimo Sipola / Yle

Viime päivinä Suomeen on tullut Tornion kautta jopa 300 turvapaikanhakijaa päivässä. Lappiin on tällä hetkellä Lapin Kansan mukaan majoitettu 1 400 turvapaikanhakijaa.

Pohjoisin vastaanottokeskus on Rovaniemellä.

Utsjoen naapurikunta Tana Norjassa ottaa vastaan tänä vuonna 15 pakolaista, saman verran ensi vuonnakin. Useissa Pohjois-Norjan kunnissa on jo pakolaisia ja esimerkiksi Vesisaaressa on turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus.

Kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio arvelee, että on mahdollista, että Utsjoellekin lähetetään turvapaikanhakijoita.

– Onhan se ihan mahdollista, jopa todennäköistä. Mene ja tiedä. En tiedä sitten muodostuvatko nämä etäisyydet niin suuriksi haasteiksi, että heitä ei sitten voida ajatella Utsjoelle sijoitettavaksi, sanoo Tieva-Niittyvuopio.