Suomalaista pelottaa: Liian lähellä, liian lujaa ja kädet heiluvat

Suomeen virtaavat turvapaikanhakijat sekoittavat arkea useilla uusilla paikkakunnilla. Eri kulttuurit saattavat kolahtaa pahastikin yhteen. Suomessa pitkään asunut maahanmuuttaja tuntee ongelman ja yrittää nyt opettaa eri osapuolia ymmärtämään toisiaan.

Kotimaa
Miehen kädet valossa ja niiden varjo lankeaa tiiliseinään
Voimakas ilmeily, käsien käyttö ja kova ääni koetaan suomalaisessa kulttuurissa helposti uhkaavaksi.Virpi Kumpulainen / Yle

Kulttuureista johtuvat erot suomalaisten ja maahan saapuneiden turvapaikanhakijoiden välillä voivat johtaa väärinymmärryksiin ja kahnauksiin.

Ulkomaalaisilla on vieraita tapoja, mutta outoja ovat myös monet suomalaisten tavat heidän silmissään.

Esimerkiksi Hämeenlinnan Lammille saapuneet turvapaikanhakijat ovat monista eri kulttuureista. Kohtaaminen paikallisten ihmisten kanssa voi olla täynnä ihmettelyä ja kulttuurierojen tuomaa hämmennystä.

Lammin maaseudulla vastaanottokeskus on ollut jo pitkään, joten siellä ei maaseutumaisemiin ilmestyneitä vieraita kasvoja enää niin paljon hämmästellä. Toisin on monilla uusilla paikkakunnilla, joihin turvapaikanhakijoiden hätämajoituskeskuksia vauhdilla nyt perustetaan.

Suomalaiset tarvitsevat tilaa

Hämeen ammattikorkeakoulun englannin kielen opettaja Melanie Kirwa on itsekin maahanmuuttaja. Hän on Suomessa tunnetun suomenkenialaisen keskimatkojen juoksijan, kirjailijan ja satusetänä tunnetun Wilson Kirwan vaimo.

Melanie Kirwa kohtasi ujon ja hitaan hämäläisen ensimmäisen kerran noin 18 vuotta sitten tultuaan Kanadasta Suomeen.

Ruskeasilmäinen nainen katsoo kameraan
Melanie Kirwa kehoittaa suhtautumaan voimakkaasti elehtivään vierasmaalaiseen hämäläisellä tyyneydellä.Virpi Kumpulainen / Yle

– Jotain samaa kanadalaisessa ja suomalaisessa kulttuurissa on muun muassa henkilökohtaisen tilan suhteen. Molemmat kansalaisuudet toivovat ympärilleen tilaa, eivätkä halua seistä kiinni toisissaan esimerkiksi jonottaessaan.

Melanie Kirwa on opettanut suomalaisia myös kulttuurien eroavaisuuksista ja niiden vaikutuksesta.

– Ulkomaalaisen ei kannata loukkaantua suomalaisen käyttäytymisestä. Voi olla, että suomalaiset eivät aina tervehdi tai toivota hyvää huomenta. Kadulla tai polulla vastaan tullessaan he painavat päänsä ja katseensa alas, eivätkä ota kontaktia vastaantulijaan.

– Se on vain suomalaisen ujoutta, jota ei ole tarkoitettu loukkaavaksi käyttäytymiseksi, opettaa Melanie suomalaisia.

Turvapaikanhakijoiden kulttuurissa kommunikaatio voi puolestaan olla äänekästä, kädet heiluvat ja kasvoilla on vahvoja ilmeitä. Tämä voi häkellyttää suomalaisen, joka saattaa kokea tilanteen jopa uhkaavaksi.

Suomalaisilla on yksi etu yli muiden: englanti

Melanien mukaan siitä ei kuitenkaan ole kyse. Heidän tapansa kommunikoida on vain heidän kulttuurilleen ominaista.

– Erilaiseen kommunikaatiotapaan voi suhtautua yhtä lailla hämäläiseen tyyneen tyyliin, siitä ei tarvitse loukkaantua tai kokea sitä uhkaavana.

Näistä kulttuurieroista huolimatta, ei suomalaisten kanssa keskusteleminen ole kovin vaikeaa. Englanninkielen taito on täällä korkealla tasolla ja pienen houkuttelun jälkeen keskustelu sujuu englanniksikin.

Melanie Kirwa muistuttaa meitä kaikkia, että turvapaikanhakija ei ole täällä omasta tahdostaan.

– He olisivat mieluummin kotimaassaan kasvattamassa lapsiaan, joten meidän tulee olla avosydämisiä ja auttaa heitä miten voimme.

Melanie Kirwa toivoo, että suomalaiset vain yrittäisivät kääntää koko tilanteen mahdollisimman positiiviseksi.

Virpi Kumpulainen