1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

"Ihmisiä ei kuole ihan joka päivä" – Itä-Ukrainan tulitauko pitää kymmenettä päivää

Itä-Ukrainan konfliktissa on kuollut lähes 8 000 ja haavoittunut lähes 18 000.

Ulkomaat
Rintamalta palannut ukrainan armeijan sotilas suutelee tyttöystäväänsä Kiovan asemalla.
Rintamalta palannut Ukrainan armeijan sotilas suutelee tyttöystäväänsä Kiovan asemalla.Roman Pilipey / EPA

Ukrainan tulitauko pitää kymmenettä päivää. Ukrainan hallitus ja Venäjä-mieliset kapinalliset sopivat, että ne alkavat tosissaan noudattaa tulitaukoa syyskuun 1. päivästä lähtien. Päivä oli symbolinen, sillä koulut alkoivat samana päivänä.

– Se oli hyvä syy sanoa, että väkivaltaisuudet lopetetaan siihen. Se oli vahvasti inhimillistä, tutkijatohtori Hanna Smith Aleksanteri-instituutista arvioi.

Minskin tulitaukosopimus solmittiin kuitenkin jo helmikuussa. Miksi tulitaukoa on alettua kunnioittaa juuri nyt?

– Oli kaksi vaihtoehtoa. Se, että saadaan ihan oikeasti järkevä, pysyvältä näyttävä tulitauko tai sitten aletaan sotia uudestaan, Smith sanoo.

Everstiluutnantti Pentti Forsström Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselta on samoilla linjoilla.

– Tilanne alkaa olla kypsä. Puolitoista vuotta kestänyt aseellisen voiman käyttö, koko katastrofi on tullut tiensä päähän. Kun selkeää voittoa ei ole näkyvissä puolin eikä toisin, niin humanitaarinen tilanne johtaa siihen, että tilanne on pakko saada rauhoittumaan, Forsström sanoo.

YK:n ihmisoikeusjärjestö arvioi aiemmin tällä viikolla, että Itä-Ukrainan konfliktissa on kuollut lähes 8 000 ja haavoittunut lähes 18 000. Noin 1,4 miljoonaa on joutunut jättämään kotinsa.

Putinin matkat vaikuttivat tulitaukoon

Smithin mukaan monet asiat vaikuttivat siihen, että tulitauon noudattaminen tuli järkeväksi kaikkien osapuolten kannalta. Suurvaltapolitiikka ei vaikuttanut siihen vähiten.

Smith muistuttaa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili tällä viikolla Kiinassa presidentti Xi Jinpingin luona. Aseellisen konfliktin eskaloituminen Itä-Ukrainassa ei olisi näyttänyt hyvältä.

Se ei näyttäisi hyvältä myöskään, kun Putin osallistuu YK:n yleiskokoukseen New Yorkiin syyskuun lopussa. Yhdysvallat on jo lupaillut, että presidentti Barack Obama voisi tavata Putinin kahden kesken.

– Jos nämä matkat olisivat peruuntuneet, tilanne Itä-Ukrainassa olisi voinut olla toinen. Ja jos Putin olisi konfliktin eskaloitumisesta huolimatta lähtenyt reissuun, Venäjä olisi riskeerannut samanlaisen tilanteen kuin G20-tapaamisessa Australiassa. Siellä Venäjä hyvin pitkälle eristettiin, Smith huomauttaa.

– Nämä ovat Venäjän näkökulmasta asioita, joista on laskettu, että nyt ei ole se aika, kun lähdetään uudestaan hakemaan sotilaallista ratkaisua Itä-Ukrainassa.

Kvartetin neuvottelut myönteinen asia

Ukrainan, Venäjän, Saksan ja Ranskan valtionjohtajat ovat sopineet puivansa Ukrainan tilannetta huippukokouksessa lokakuun alussa. Tavoitteena on saada konflikti loppumaan.

Hanna Smithin mielestä on tärkeää, että Itä-Ukrainassa on ollut pitävä tulitaukojakso ennen neuvotteluja.

– Se on osoitus siitä, että tulitauko voidaan saada toimimaan. Nyt on sellainen tilanne, että ihmisiä ei kuole ihan joka päivä, Smith sanoo.

Petro Porošenko, Vladimir Putin, Angela Merkel ja François Hollande ovat kehuneet tulitaukoa ja todenneet, että sitä on yleisesti ottaen kunnioitettu. Puhelimessa keskiviikkona neuvotelleet johtajat pitävät tärkeänä, että tilanteesta tulee pysyvä. Ne myös korostavat, että raskasta aseistusta pitäisi alkaa vetämään pois rintamalinjoilta.

Mitkä sitten ovat mahdollisuudet, että tulitauko kestää?

– Se riippuu täysin siitä, miten poliittisella rintamalla päästään eteenpäin. Se edellyttää Normandian kvartetin [Ukraina, Venäjä, Saksa ja Ranska] puolelta kädenojennusta ja separatistialueiden puolelta vastaantuloa, everstiluutnantti Pentti Forsström arvioi.

– Se kestää niin kauan kuin sen halutaan kestävän. Itä-Ukrainassa on aina ollut helppoa laukaista sotilaallinen aktiviteetti uudelleen. Se on hyvin yksinkertaista ja helppoa, tutkijatohtori Hanna Smith sanoo.

Itä-Ukrainan erityisstatus voisi riittää Venäjälle

Ukrainan parlamentti on ottanut ensiaskeleita itsehallinnon myöntämiseksi Itä-Ukrainaan. Se on yksi Minskin rauhansopimuksen ehdoista. Asia on herkkä niin ukrainalaisille kuin venäläisillekin.

Kiovassa sadat ihmiset kerääntyivät maanantaina parlamentin ulkopuolelle vastustamaan parlamentin suunnitelmia myöntää Itä-Ukrainalle entistä laajempia itsehallinto-oikeuksia. Venäjä on puolestaan valitellut, että suunnitelmat ovat riittämättömiä.

– Se oli kuitenkin askel siihen suuntaan, mitä Venäjä on hakemassa. Se voi olla jonkinlainen ratkaisu. Venäjä voi olla halukas loppujen lopuksi hyväksymään sellaisenkin ratkaisun, että näillä alueilla on erityisstatus, ilman että se koskisi federaatiomallia, Hanna Smith sanoo.

– Venäjä ei ole viime aikoina kovin voimaperäisesti tuonut esille sitä, että separatistialueet voisivat tulla osaksi Venäjää Krimin toisintona. Mielestäni siellä on vallalla mieliala, että Ukrainan tilanne jäädytetään ja separatistialueet jäävät Ukrainan piiriin, Pentti Forsström uskoo.

– Se on sitten iso kysymysmerkki vielä, hyväksyvätkö Venäjän tukemat kapinalliset Itä-Ukrainassa Venäjän sopimat asiat. Sieltä on tullut raportteja, että kapinallisjohtajia on vaihdettu. Se viittaa siihen, että kapinamielialaa pyritään pistämään kuriin. Sotilaallista aspektia ei haluta aktivoida ilman Venäjän hyväksyntää, Smith sanoo.

Itä-Ukrainan vaalit iskevät kiilaa

Minskin rauhansopimuksen ehtoihin kuuluu myös vaalien järjestäminen Ukrainassa tänä syksynä. Rauhansopimuksessa vaaditaan, että Itä-Ukrainan aluevaalit järjestetään Ukrainan lainsäädännön ja lakien mukaisesti.

Kapinalliset haluavat kuitenkin järjestää vaalinsa omilla ehdoillaan. Ne suunnittelivat Ukraina-mielisten ehdokkaiden sulkemista pois vaalilistoilta. Lisäksi ne ovat määränneet muusta Ukrainasta poikkeavat vaalipäivät. Ukraina on määrännyt vaalit 25. päivänä lokakuuta, mutta Donetskin alue aikoo pitää omansa lokakuun 28. päivänä ja Luhanskin alue marraskuun 1. päivänä.

– Se kuvastaa sitä, että Ukrainan valtion ja separatistialueiden välinen suhde on erittäin tulehtunut. Se pitää saada järjestykseen niin, että molemmat osapuolet voivat elää sen kanssa, everstiluutnantti Pentti Forsström sanoo.

– Se on se, missä se voi sutia oikein kunnolla. Jos separatistit toteuttavat vaalit omilla säännöillä, se lyö kiilaa kokonaisuuteen. Tulee vaikeammaksi yhdistää Itä-Ukrainaa ja muuta Ukrainaa, Hanna Smith sanoo.

Lähteet: AFP, AP, Reuters, Yle Uutiset

Lue seuraavaksi