Venäjältä lisää miehittämättömiä koneita ja aluksia Jäämerelle

Venäjä panostaa pakotteista huolimatta voimakkaasti arktisiin alueisiinsa – niin sotilaallisesti kuin tutkimuksen osalta.

Ulkomaat
Jäänmurtaja jäiden keskellä.
Kansainvälinen tutkimusalus Polarstern arktisella alueella lähellä Pohjoisnapaa. Alfred Wegener / Institute of Polar and Marine Research / EPA

Ukrainan sodan takia langetetut pakotteet ja öljynhinnan lasku ovat jäädyttäneet öljyn ja kaasun etsinnät Venäjän arktisilla alueilla. Venäjä panostaa kuitenkin yhä voimakkaasti pohjoisiin kolkkiinsa, onhan Jäämeri sille tärkeämpi alue kuin millekään muulle maalle.

Arviolta puolet Venäjän öljyn ja kaasun vientituloista ja viidennes bruttokansantuotteesta tulee sieltä.

4 000 kilometrin kauko-ohjattu lento

Esimerkki tutkimuksesta ja tuotekehityksestä, uudenlaisen miehittämättömän tiedustelukoneen pienoismalli, nähtiin tällä viikolla puolustusteollisuuden messuilla Nizhny Tagilissa.

Tiber- ja RTI-yhtiöiden kehittämä kone on pohjoisessa jo käytössä olevia tiedustelulennokkeja järeämpi. Valmistajien mukaan se painaa 1,5 tonnia ja pystyy lentämään kerrallaan 35 tuntia tai 4 000 kilometriä. Sen odotetaan tulevan käyttöön vuonna 2017.

Vastaavasti Venäjän laivasto saa lähivuosina uusia, miehittämättömiä vedenalaisia tutkimusaluksia. Ne liikkuvat vain kahden kilometrin tuntivauhtia, mutta pystyvät operoimaan Jäämerellä 90 päivää kerrallaan. Venäläistietojen mukaan ne sukeltavat 300 metrissä eli tavanomaisessa sukellusveneen syvyydessä.

Jo aiemmin Venäjän on kerrottu kehittävän Jäämerelle kattavaa satelliittivalvontajärjestelmää vuoteen 2025 mennessä. Miehittämättömät koneet ja alukset palvelevat sitä.

Kerättyä tietoa käytetään pelastustoimessa, ympäristönsuojelussa sekä sotilastiedustelussa. Kahdessa ensin mainitussa Venäjän kerrotaan myös toivovan yhteistyötä muiden Jäämeren maiden kanssa.

"Ei enää heikoilla jäillä"

Venäjän mielialoja seurataan tarkasti ulkoministeriössä, jossa on alettu valmistautua Suomen puheenjohtajakauteen Arktisessa neuvostossa. Suomi on vuorossa Yhdysvaltain jälkeen 2017–19.

Mies vetää kelkalla laatikkoa lumisessa ja valkoisessa ympäristössä.
Pelastusasema Venäjän arktisilla alueilla. Aseman radio-operaattori vie tutkimuslaitteistoa pelastushelikopteriin.Vladimir Strugatsky / EPA

– Noin vuosi sitten Ukrainan kriisin seurauksena oltiin ehkä heikoilla jäillä, mutta yhteistyö on kestänyt. Tällä hetkellä ei ole mitään ongelmia, kertoo Suomen arktinen suurlähettiläs Aleksi Härkönen.

– Arktiset kysymykset ovat yksi harvoista alueista, joilla Venäjä ja länsimaat ovat kyenneet yhteistyöhön. Se ei ole niin sanotusti strategista painottuessaan esimerkiksi ympäristönsuojeluun, vahvistaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Harri Mikkola.

Venäjä suhtautuu myötämielisesti muun muassa arktisten alueiden tutkimusyhteistyöhön tähtäävään sopimukseen, josta on neuvoteltu jo pitkään. Sopimus toisi oikeudellisen pohjan Jäämeren maiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten väliselle yhteistyölle.

Uuden sotilasstrategian keskiössä  

Yhteistyön vastapainoksi Venäjä lisää omaa sotilaallista voimaansa pohjoisilla alueilla. Arktiset alueet ovat Kaliningradin ja Krimin rinnalla Venäjän uuden sotilasstrategian painopisteenä. Niille rakennetaan uusia tukikohtia ja lentokenttiä ja siellä olevia joukkoja vahvistetaan.

Putin kiikarit kädessä laivan kannella.
Vladimir Putin on ollut alusta alkaen kiinnostunut arktisista alueista. Vastavalittu presidentti seuraa sotaharjoitusta Barentsinmerellä huhtikuussa 2000. Itar-Tass

Sallan korkeudella 50 kilometrin päässä rajalta sijaitsevaan Alakurttiin suunnitellaan jopa 7000 sotilaan suuruisia joukkoja.

Pohjoisen laivaston alueen vahvistaminen, johon Alakurttikin kuuluu, on turvallisuuspolitiikan kannalta merkittävää siksikin, että siellä on runsaasti ydinaseita.

Yhteys Pohjois-Atlantille tärkeä

Kiistely Pohjoisnapaa ympäröivien alueiden omistamisesta on viime aikoina on kiihtynyt. Venäjä on esittänyt mannerlaattakarttojen ja tutkimustietojensa perusteella omistavansa Pohjoisnavan ympäristöstä 1,3 miljoonan neliökilometrin suuruisen alueen.

Vastaavasti Tanska vaatii sieltä vajaan miljoonan neliökilometrin aluetta.

Karttagrafiikka.
Yle Uutisgrafiikka

Näiden alueiden omistuksesta päätetään YK:n asiantuntijaraadin suositusten perusteella. Raadin työ etenee hitaasti. Arviointiprosessiin on varattu 10-15 vuotta aikaa.

Venäjä toivoisi nopeampaa ratkaisua tässä, kuten muissakin arktisissa asioissa.

– Venäjä on kokenut olevansa ikään kuin saarrettuna Euroopassa ja Aasiassa. Jäämeri nähdään siellä ulospääsyreittinä Pohjois-Atlantille, Mikkola sanoo.

Uustista muokattu 12.9.2015 klo 12.50: "Näiden alueiden omistuksesta päättää YK:n asiantuntijaraati" muutettu "Näiden alueiden omistuksesta päätetään YK:n asiantuntijaraadin suositusten peruisteella"