yle.fi-etusivu

Neljä asiantuntijaa: Näin selätetään kansantaudit 2020-luvulla

Neljä asiantuntijaa hahmotteli Yle Uutisten pyynnöstä, millainen olisi 2020-luvun Pohjois-Karjala-projekti. Tulevaisuuden Suomessa juotaisiin vähemmän alkoholia, syötäisiin entistä terveellisemmin ja liikuttaisiin enemmän. Vanhuksilla olisi yritystoimintaa. Rikkaat ja köyhät olisivat yhtä terveitä.

Kotimaa
Lääkäri stetoskoopin kanssa.
Yle

Yle Uutiset kysyi neljältä terveydenhoidon ammattilaiselta, millainen olisi 2020-luvun Pohjois-Karjala-projekti.

Tulevaisuuden terveysprojektia miettivät alkuperäisen Pohjois-Karjala projektin isä, kansanterveyden asiantuntija Pekka Puska, terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen, elintarviketieteiden professori ja Valtion ravitsemisneuvottelukunnan jäsen Mikael Fogelholm sekä ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Antti Heikkilä.

Alkuperäinen Pohjois-Karjala-projekti kiinnitti huomiota tupakointiin, korkeaan verenpaineeseen ja korkeaan veren kolesteroliin. 2020-luvun Pohjois-Karjala-projektissa keskityttäisiin esimerkiksi lihavuuteen.

Pekka Puska arvioi, että suomalaisten kansantautien takana ovat pitkälti samat elintapatekijät.

– Tupakka, ravinto ja liikunta ovat keskeisesti sydän- ja verisuonitautien, syövän ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien takana, Puska selittää neljää ensimmäistä teesiään tulevaisuuden Pohjois-Karjala projektiin.

– Nyt tarvittaisiin enemmän kuntien, valtion ja muiden tahojen rakenteellista terveyspolitiikkaa riskejä vähentäviä elintapoja tukevan ympäristön puolesta. Esimerkkinä voisi olla koulujen joukkoruokailun laatu: tuotteiden tilauksessa ja kilpailutuksessa voisi olla muun muassa suolapitoisuuden yläraja, Pekka Puska arvioi keinoja tervellisen ravinnon saamiseksi.

Alkoholi tuo mukanaan joukon ongelmia

Viides Puskan teesi on alkoholi. Sitä hän perustelee alkoholin aiheuttamilla monitahoisilla ongelmilla, jotka ovat niin terveydellisiä kuin sosiaalisiakin.

– Mielenterveysongelmien taustat ovat varsin monitahoiset, ja niihin vaikuttamisessa terveyspolitiikan keinot ovat rajalliset lukuunottamatta alkoholia.

Myös terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen kiinnittäisi huomiota suomalaisten alkoholin kulutukseen.

Grafiikka

Lihavuus lähes kaikkien ongelmalistalla

Tiina Laatikainen ja elintarviketieteiden professori Mikael Fogelholm ovat useasta asiasta samaa mieltä kuin Pekka Puska.

He ovat samoilla linjoilla Puskan kanssa myös liikuntatottumuksista.

– Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota lihavuuden ehkäisyyn lapsilla ja nuorilla, sillä lihavista lapsista kasvaa usein ylipainoisia tai lihavia aikuisia. Lihavuuden hoitotulokset ovat keskimäärin huonoja, Tiina Laatikainen toteaa.

– Fyysinen aktiivisuus on kansainvälisissä vertailuissa suomalaisilla paremmassa jamassa kuin ruokavalio, mutta parannettavaa on väestötasolla etenkin työmatkaliikkumisessa ja muussa arkiaktiivisuudessa. Hyvinvointia nakertavat myös työn kuormittavuus ja iäkkäillä yksinäisyys, Mikael Fogelmholm toteaa.

Grafiikka

Köyhien ja rikkaiden terveydentila samalla tasolle

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen nimeää tärkeiksi kohteiksi ihmisten oman terveyden edistämisen.

– Jos heikoimmassa sosioekonomisessa asemassa olevan väestön terveydentila saataisiin samalle tasolle kuin korkeimmassa sosioekonomisessa asemassa, vähenisi kuolleisuus ja sairastavuus keskeisiin kansantauteihin 30-50 prosenttia.

Myös elintarviketieteiden professori Mikael Fogelholm puhuu saman asian puolesta.

– Niillä, joilla menee yhteiskunnassa kaikkein huonoimmin, ovat myös suurimmat terveysuhat. Kun elämässä on riittävästi muita murheita, kuten esimerkiksi työttömyys ja köyhyys, voimavaroja ei riitä oman terveyden edistämiseksi. On tärkeää, että poliittiset päätöksenteot myös tukevat näitä huono-osaisimpia.

Päättäjät mukaan edistämään terveyttä

Fogelholm ja Laatikainen pitävät myös tärkeänä, että politikot ja yhteiskunta tukisivat terveyttä päätöksillään.

– Tänä päivänä väestön terveyteen vaikuttavat entistä enemmän aivan muilla sektoreilla tehtävät päätökset, Laatikainen sanoo.

– Se kuinka koulupäivään mahdutetaan liikuntaa, millaista koululounailla tarjottava ruoka on, huomioidaanko kunnan kaavoitusasioissa kevyen liikenteen väylät sekä puistot ja liikuntapaikat, miten suurissa pakkauksissa elintarvikkeita myydään, miten tuotteiden verotusta säädellään ja monet muut asiat ovat monesti merkityksellisempiä kuin terveydenhuollon toiminta, Laatikainen jatkaa.

– Päätöksiä tehdään kaikilla tasoilla, terveyden olisi oltava osa kaikkia politiikkoja, Fogelholm summaa.

Grafiikka

Ennaltaehkäiseminen jäänyt jalkoihin

Elintapoihin vaikuttaminen ja ehkäisevä työ jää helposti jalkoihin ekä siiihen varata riittävästi resursseja tai sen toteuttamiseen motivoiduta.

Tiina Laatikainen

Tiina Laatikainen kritisoi sitä, että erikoissairaanhoidon osaamisen lisääntyminen perusterveydenhuollossa on vienyt toimintaa entistä enemmän sairauksien hoidon suuntaan, mikä tarkoittaa myös erikoissairaanhoitotasoisten palvelujen tarjoamista.

– Elintapoihin vaikuttaminen ja ehkäisevä työ jää helposti jalkoihin ekä siiihen varata riittävästi resursseja tai sen toteuttamiseen motivoiduta.

– Tupakoinnin lopettamiseen kehottaminen ja siinä tukeminen, terveellisiin ruoka- ja liikuntatottumuksiin ohjaaminen, lihavuuden ehkäisy ja hoito, alkoholinkäytön vähentämisen tukeminen ovat monissa tapauksissa aivan yhtä tärkeitä ja tehokkaista keinoja kuin moni hoitomuoto, joskus tehokkaampiakin, Laatikainen uskoo.

Heikkilä haluaisi tutkia ruokavaliota ja lääkkeettömyyttä

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Antti Heikkilä on eri linjoilla kuin kolme muuta asiantuntijaa. Heikkilä haluaisi, että diabeetikoille vähähiilihydraattista ruokavaliota tutkittaisiin.

– Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla on mahdollista saavuttaa II-tyypin diabeteksessa lääkkeettömän tilan, kun taas nykyisellä lääkehoidolla ei sitä voi saavuttaa. Lääkehoidon todellisia vaikutuksia ei ole koskaan tutkittu, Heikkilä linjaa.

Jo 1960-luvulla todettiin gluteiinin olevan yhteydessä skitsofrenian puhkeamiseen.

Antti Heikkilä

Erikoislääkäri haluaisi tutkia myös kolesterolilääkkeiden vaikuttavuutta sekä statiinihoidon ja dementian mahdollista yhteyttä.

Kolmas asia, jota Heikkilä tutkisi tulevaisuuden terveysprojektissa olisi masennuksen lääkkeetön hoito. Tutkimuksessa hän vertaisi kahta potilasryhmää, joista toista hoidettaisiin lääkkeillä ja toista psykoterapialla.

Heikkilä uskoo, että skitsofeniaa sairastavia ja psykoottisia potilaita voitaisiin hoitaa oikeanlaisella ravinnolla.

– Jo 1960-luvulla todettiin gluteiinin olevan yhteydessä skitsofrenian puhkeamiseen. Gluteiinittomuus toi nopeamman toipumisen, vähensi sairaalassaoloaikoja ja kohtausten uusiminen väheni ja joiltakin hävisi kokonaan verrattuna niihin potilaisiin joilla ei olut gluteiini rajoitusta.

Grafiikka

Vanhukset yrittäjiksi

Viides Heikkilän huomiopiste kohdistuu vanhuksiin. Hän toivoisi, että vanhukset voisivat verkostoitua.

Periaatteessa vanhusrinki omistaisi yhtiön, joka palkkaa aputyövoimaa.

Antti Heikkilä

– Voitaisiin rakentaa kokeellinen järjestelmä että vanhukset hoidettaisiin kotona muodostamalla hoitorinkejä joihin kuuluisi 10–20 vanhusta. Hoidosta vastaisi sairaanhoitaja, kodinhoitaja ja talonmies.

– Järjestelmä voisi pienyrityspohjalta. Hoidon apuna voidaan käyttää nykytekniikkaa. Näitä rinkejä voisi perustaa ikääntyville ihmisille jo paljon ennen kuin he ovat laitoshoitokunnossa. Periaatteessa vanhusrinki omistaisi yhtiön, joka palkkaa aputyövoimaa, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Antti Heikkilä visioi.