Vastaanottokeskuksen johtaja toivoo lisää kanssakäymistä pääväestön ja maahanmuuttajien välille – "Olemme kaikki kotouttajia"

Veikko Pyykkönen sanoo nähneensä kielteisen ilmapiirin vaikutuksia maahanmuuttajiin toimiessaan 60- ja 70-luvuilla suomalaislasten opettajana Ruotsissa.

Kotimaa
Kirkkonummen vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Veikko Pyykkönen
Kirkkonummen vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Veikko PyykkönenYle

Kirkkonummen vastaanottokeskuksen apulaisjohtajalla Veikko Pyykkösellä on pitkä kokemus maahanmuuttoasioista. Hän muutti itse 1960-luvulla Ruotsiin työskennelläkseen paikallisella terästehtaalla ja siirtyi myöhemmin opettamaan maahan muuttaneita suomalaislapsia.

Vuonna 1990 hän oli käynnistämässä suomalaista turvapaikkajärjestelmää, kun tulijoita alkoi saapua ensin Somaliasta ja sen jälkeen muun muassa entisen Neuvostoliiton alueelta ja Balkanilta.

Tämän vuoden alussa Pyykkönen jäi eläkkeelle virastaan Maahanmuuttovirastossa, mutta jo heinäkuussa häntä pyydettiin palaamaan takaisin töihin, kun turvapaikanhankijoiden määrä yllätti kaikki.

– Sieltä tuli soitto ja kysyttiin, voisinko tulla jeesaamaan. Ja tottakai minä sitten saatoin tulla, kun vähän neuvoteltiin, hän kertoo.

Kielteinen ilmapiiri huolettaa

Pyykkösen mukaan merkittävin ero esimerkiksi 1990-luvun alkuun verrattuna on yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Toisaalta ihmisillä on nyt valtava halu auttaa, mutta samaan aikaan erityisesti sosiaalisessa mediassa käydään aggressiiviseksikin äityvää keskustelua.

Pyykkönen sanoo olevansa huolissaan kielteisen ilmapiirin vaikutuksista. Hän korostaa, että kritiikin esittäminen on eri asia kuin kokonaisen ihmisryhmän leimaaminen. Pyykkönen kertoo kokeneensa jälkimmäistä 1960- ja 1970-luvuilla Ruotsissa.

– Tässä pitäisi ajatella myös niin, että me jokainen ollaan kotouttaja. Ja ajatella myös sitä, että mitä kielteisempi ja leimaavampi yhteiskunnallinen ilmapiiri tulijaa kohtaan on, sitä hankalampi sen yksilön on kotoutua, ja se voi aiheuttaa ihan päinvastaisia ilmiöitä. Koska se voi vaikuttaa erittäin kielteisesti varsinkin näihin kasvaviin lapsiin, joiden itsetunto ja minäkuva on muodostumassa. Tämä näkyi silloin 60-70-luvulla meissä "Finnjäveleissä", hän sanoo.

Pyykkönen onkin yrittänyt järjestää kirkkonummelaisille ja vastaanottokeskuksen asukkaille erilaisia mahdollisuuksia tavata. Viime viikolla keskuksessa pidettiin avoimet ovet, ja maanantaina alkoivat paikallisen urheiluseuran vetämät viikottaiset jalkapalloharjoitukset. SPR:n järjestämä ystävätoiminta on viritteillä. Samalla arjessa käydään jatkuvasti keskustelua naapuruston ajatuksista ja toiveista sekä kulttuurieroista. Pyykkönen on puhunut tulijoille myös suomalaisesta tasa-arvosta ja siitä, että monet ovat peloissaan naisten puolesta.

– Koska Suomessa on miesten ja naisten välillä tasa-arvo ja se on hyvin tärkeä arvo meillä, ja se on toteutunut. Kukaan mies ei omista Suomessa naista, vaan naiset tekevät omia päätöksiä.