1. yle.fi
  2. Uutiset

Vuoden kultaseppä -kisan finalisti taivuttaa hopeasta haltiakruunuja

Moderni kultaseppä panostaa uniikkeihin teoksiin ja hamuaa kansainvälisiä asiakkaita netin avulla. Suomen vuoden 2016 kultasepäksi ehdolla olevan Eero Hintsasen fantasia-aiheisia töitä on tilattu niin Keski-Eurooppaan kuin Yhdysvaltoihin.

ilmiöt
Eero Hintsasen hopeaveistos.
Mikko Tuomikoski / Yle

Hopea taipuu Eero Hintsasen käsissä hämähäkkiä muistuttavaksi sormukseksi, haltiakruunuksi tai veikeäksi kalvosimennapiksi. Hintsasen näkemys ja taito eivät ole sattumaa, vaan pitkän työn tulosta.

Kultaseppämestari, taiteen maisteri ja yrittäjä Eero Hintsanen on jo kymmenen vuoden ajan rakentanut omaa brändiä yhdessä vaimonsa Chao-Hsien Kuon kanssa Chao and Eero -yrityksessä.

Hintsasen taito ja saavutukset on huomattu alan taitajien keskuudessa. Hintsanen on valittu yhdeksi kolmesta vuoden kultaseppä 2016 finalisteista Muut finalistit ovat Ville Redman ja Petri Pulliainen.

– Kyseessä on suuri kunnia, sillä ehdokkuuden takana ovat alan ammattilaiset, jotka tuntevat kaikki tekijät. Eli tämä on merkittävä tunnustus, pohtii Hintsanen.

Fantasiamuotoilulla finaaliin

Hintsanen valitsi vuoden kultaseppä -finaalitöiksi omasta tuotannostaan uniikkeja hopeatöitä.

– Siellä on kolme kappaletta isoja töitä: Massiivinen kaulakoru, riipus ja aika erikoinen sormus. Valitsin nämä siksi, että tiedän minua äänestäneiden päätöksen liittyneen juuri tällaisiin töihin – tähän taiteellisempaan puoleen, arvioi Hintsanen.

Oli itsestään selvää, että sähköinen markkinointi oli alusta pitäen tärkeää.

Eero Hintsanen

Hintsasen uniikkityöt ovat veistoksenomaisia ja ne sisältävät usein viittauksia fantasiamaailmaan.

Kun kysymys kääntyy hintoihin ja asiakkaiden maksukykyyn, on selvää, että suurten uniikkikorujen markkinat ovat jossain muualla, kuin Suomessa. Kansainvälistyminen on siis olennainen osa Chao and Eeron toimintaa.

– Suomesta löytyy paljon faneja, mutta vähän ostajia. Näiden töiden markkinat alkavat Keski-Euroopasta ja Yhdysvallat on ehdottomasti suurin markkina-alue, kiteyttää Hintsanen.

Hintsanen on tehnyt mm. Game of Thrones- ja J.R.R. Tolkien -henkisiä hopeakruunuja Yhdysvaltoihin. Ainakin yksi päätyi osaksi hääpukua.

– Morsian oli britti ja sulhanen USAsta. Sulhasen hieman vanhoillinen suku päätti häistä ja morsiamen hääasustakin, mutta morsian valitsi itse kruunun. Tällainen piikikäs päähine istui kokonaisuuteen loppujen lopuksi hienosti.

Suomesta löytyy paljon faneja, mutta vähän ostajia.

Eero Hintsanen

Hopeakruunu päätyi kotiin näytteille ja siirtynee sukukalleutena tuleville polville.

Muotoilu siirtyi verkkoon

Moni mieltää kultasepänalan edelleen kivijalkakauppoihin. Eero and Chao on kuitenkin alusta asti lähtenyt liikkeelle aivan toisenlaisesta näkökulmasta.

– Teimme vuonna 2005 päätöksen toimia Lahdessa ja panostaa uniikkiesineisiin ja kansainvälisyyteen. Oli itsestään selvää, että sähköinen markkinointi on tärkeää. Se antoi meille mahdollisuuden luoda tuotteillemme juuri sellaiset puitteet kuin itse halusimme, selvittää Hintsanen.

Vielä muutama vuosi sitten monella yrityksellä oli nettisivut, koska "ne piti olla" ja sähköinen markkinointi oli usein väkinäistä ja päälle liimattua.

– Meille verkkomaailma ja sosiaalinen media ovat kiinteä osa kokonaisuutta, kaikkea mitä tehdään. Se on myös hyvä tapa verkostoitua ja kansainvälistyä, painottaa Hintsanen.

Kultaseppämestari Eero Hintsanen työssään.
Mikko Tuomikoski / Yle

Liitto arvostaa edelläkävijöitä

Vuoden kultaseppä 2016 kilpailun takana on Suomen kultaseppien liitto, joka on ylpeä Eero Hintsasen kaltaisista edelläkävijöistä.

– Eero Hintsanen edustaa sitä osaa tekijöistä, joka luo tulevaisuuden trendejä. Hän tekee nyt sitä, mitä massateollisuus valmistaa viidestä kymmeneen vuoden kuluttua, arvioi liiton toimitusjohtaja Henrik Kihlman.

Eero Hintsanen edustaa sitä osaa tekijöistä, joka luo tulevaisuuden trendejä.

Henrik Kihlman

Kihlman on myös sitä mieltä, että Hintsanen on sosiaalisen median hyödyntämisen myötä avannut uuden maailman alan markkinointiin.

– Se luo uskoa tälle alalle, joka välillä ehdittiin jo leimata auringonlaskun alaksi. Suomessa valmistuu vuosittain 40–50 korualan ammattilaista ja on tärkeää, että voidaan uskoa töitä löytyvän tulevaisuudessakin.

Kihlman korostaa myös vuoden kultaseppä -kilpailun merkitystä alan markkinoinnissa.

– Kilpailun saama huomio kasvoi valtavasti vuosituhannen vaihteessa ja se on nykyisin hyvin tärkeä, sillä se antaa alalle kasvot.

Vuoden kultasepän valintaan liittyy myös Kansallismuseossa 18.9. avautunut Brilliant-näyttely. Siellä ovat esillä kaikki tähän mennessä valitut vuoden kultasepät sekä tämän vuoden kolme finalistia.

Tällä kertaa lopullisen valinnan voittajasta tekee yleisö, joka voi äänestää ehdokkaita netissä (siirryt toiseen palveluun).

Lue seuraavaksi