1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle maailmalla

Analyysi: Yhdysvallat haluton puuttumaan Syyrian kriisiin

Arvostelu presidentti Barack Obaman hapuilevaa Syyria-politiikkaa vastaan kasvaa sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Obama vakuuttaa presidentti al-Assadin hallinnon olevan mennyttä, mutta Yhdysvallat itse ei ole muutoksessa mukana, kirjoittaa Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Pirkko Pöntinen.

Yle maailmalla
Epäilevän näköinen Barack Obama.
Presidentti Barack Obaman Syyria-politiikka saa kritiikkiä sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa.Olivier Douliery / EPA

Presidentti Bill Clinton kirjoitti muistelmissaan, että hän ei kadu virkakaudeltaan mitään niin paljon kuin sitä, ettei hän puuttunut Ruandan kansanmurhaan kesällä 1994. Sittemmin Clinton myös pyysi asiaa anteeksi.

Yhdysvallat tiesi silmittömästä väkivallasta, mutta ei mennyt väliin, koska se oli kokenut nöyryyttäviä – mutta määrällisesti hyvin pieniä – miestappiota Somaliassa vuotta aiemmin.

Osin vastaavanlainen tilanne on nyt Syyriassa. Yhdysvallat on erinomaisesti perillä jo neljä vuotta kestäneen sisällissodan tuhoista ja taustoista, mutta presidentti Barack Obama ei ole kyennyt tekemään tai halunnut tehdä kattavaa strategiaa sodan lopettamiseksi.

Kritiikki presidenttiä vastaan kasvaa sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa sitä mukaa, kun pakolaisvirrat tulevat hallitsemattomina yli Välimeren.

Nyt Yhdysvallat lupailee syyrialaisten pakolaiskiintiön nostamista ensi vuodelle.

Kokemukset toistavat itseään 

Yhdysvaltojen perusteluina matalalle profiilille ovat veriset muistot Irakista ja Afganistanista, joista Yhdysvallat on lähtenyt presidentti Barack Obaman kaudella. Yhdysvallat ei myöskään halunnut puuttua arabikevään vallankumouksiin. Se on ottanut tiukkaa etäisyyttä myös Israelin nykyjohtoon.

Foreign Policy -lehden elokuun numerossa suurlähettiläs Frederic Hof kirjoittaa, että presidentti Obama on laittanut sopimuksen Iranin ydinohjelman varmistamisesta Syyrian sodan edelle.

– Obaman linja on ollut, että Syyriassa ei pidä tehdä mitään, mikä loukkaisi Iranin uskonnollisen johdon tukea presidentti al-Assadin hallinnolle ja tämän tappokoneistolle. Iranin suututtaminen voisi pahimmillaan saada sen kävelemään ulos Yhdysvaltain johdolla vuosikausia käydyistä neuvotteluista, kirjoittaa suurlähettiläs Hof.

Bushehrin ydinvoimala Iranissa 2004
Bushehrin ydinvoimala Iranissa.EPA

Iran on Venäjän rinnalla Syyrian hallinnon tärkeimpiä tukijoita. Ydinohjelmasopimus on parhaillaan ratkaisevassa käsittelyssä Yhdysvaltain kongressissa.

Mahdollisuus oli vuonna 2012 

Arvovaltainen sotilaiden ja poliitikkojen ryhmä esitti jo vuonna 2012, että Yhdysvallat alkaisi tukea Syyrian maltillisia kapinallisia. Esitystä kannatti myös silloinen ulkoministeri Hillary Clinton.

Valkoinen talo torjui hankkeen suoralta kädeltä. Presidentti Obama kävi silloin toisen virkakautensa vaalikampanjaa.

Yhdysvallat nyt mukana ilmaiskuissa

Nyt Yhdysvallat osallistuu Syyrian ja Irakin alueella Isis-järjestön vastaisiin pommituksiin. Se myöntää kuitenkin, ettei Isisiä näin nujerreta. Alueella ei ole sellaisia paikallisia asiantuntijoita ja kalustoa, jotka voisivat tehokkaasti auttaa iskujen suunnittelussa.

Maajoukkoja Yhdysvallat ei Syyriaan halua lähettää. Irakiin Yhdysvallat on jo palannut kouluttamaan paikallisia Isisin vastaisiin operaatioihin, mutta menestys on ollut heikkoa.

YK on vahvistanut, että Syyria käytti kemiallisia aseita kansalaisiaan vastaan elokuussa 2013. Obama oli aiemmin sanonut, että kemiallisten aseiden käyttö olisi "punainen viiva, jonka ylittämistä Yhdysvallat ei salli".

Kapinalliset odottivat Yhdysvalloilta viimeinkin konkreettisia toimia, mutta iskua al-Assadia vastaan ei kuulunut. Pettymys oli suuri.

Iskun sijasta Yhdysvallat osallistui Syyrian kemiallisten aseiden tuhoamiseen vuonna 2014.

Hävittäjä ilmavoimat
Yhdysvaltain ilmavoimien F-22 Raptor -hävittäjä matkalla Yhdysvalloista Irakiin osallistumaan Isisin vastaisiin pommituksiin 30. tammikuuta 2015.Yhdysvaltojen ilmavoimat

Venäjänkään aikeita ei tunneta

Yhdysvallat on myös sanonut, että sillä ei ole tietoa Venäjän tavoitteista Syyriassa. Linjanvedosta ilmeisesti keskustellaan YK:n yleiskokouksen yhteydessä tänä syksynä.

Presidentiksi pyrkivä Hillary Clinton on juuri tehnyt eroa Obaman ulkopolitiikkaan. Jos hänet valitaan, presidentillisiä otteita voi odottaa vuoden 2017 puolella.

Mitä Syyriasta on silloin enää jäljellä?

Lue seuraavaksi