Auttamishalun aalto nousee Espanjassa – maa ottaa 15 000 pakolaista

Espanja on aiemmin ottanut vastaan miljoonia siirtolaisia, mutta vain hyvin vähän turvapaikanhakijoita. Nyt maassa on noussut auttamishalun aalto.

Ulkomaat

"Pakolaiset tervetuloa", lukee Madridin kaupungintalon paraatiseinällä isossa lakanajulisteessa.

Refugees welcome -lakana hienon rakennuksen julkisivussa.
Madridin kaupungintalon julkisivua korostaa lakana, joka toivottaa pakolaiset tervetulleiksi.Jyrki Palo

Espanjassa miltei kilpaillaan nyt pakolaisystävällisyydessä. Avuntarjouksia satelee yksityisiltä ja järjestöiltä. Asianajajat ilmoittavat auttavansa ilmaiseksi paperisodassa. Maan omassa talouskriisissä tarvitut ruokapankit lupaavat tonnettain elintarvikkeita.

Córdoban piispa tarjoaa piispanpalatsia majoitukseen. Vasemmistopuolueet ja ammattiliitot kutsuvat mielenosoituksiin pakolaisten puolesta.

Hallitus lupaa solidaarisuutta

Espanjalle jyvitetty osuus tulijoista on EU:n kolmanneksi suurin, noin 15 000.

Maan oikeistohallitus oli ensin vastahankaan, sillä talouskriisistä ollaan vasta nousemassa. Hitaasti laskeva suurtyöttömyys on yhä yli 20 prosenttia.

Espanjalla ei myöskään ole valmista infrastruktuuria näin laajaan pakolaisten vastaanottoon.Turvapaikkoja on tähän asti myönnetty hyvin tiukalla seulalla.

Pääministeri Mariano Rajoy hyväksyi EU:n esittämän pakolaismäärän eurooppalaisen solidaarisuuden nimissä. Samalla Espanja pyytää EU-mailta, että viimeinkin kyettäisiin sopimaan yhteisestä pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta.

Espanjan ulkoministeri José Manuel García Margallo on lisäksi esittänyt, että EU neuvottelisi Syyrian hallituksen kanssa maata yli neljä vuotta tuhonneen sodan ratkaisuista ja taistelusta terroristijärjestö Isisiä vastaan.

Espanjassa miljoonia siirtolaisia

Espanja otti vastaan peräti yli neljä miljoonaa siirtolaista viime vuosikymmenellä, kun sen talouskasvua siivitti valtaisa kiinteistöbuumi.

Kuka tahansa maahantulija sai työ- ja oleskeluluvan, jos hän löysi töitä ja työnantaja teki hänen kanssaan työsopimuksen.

Esimerkiksi 15 vuotta sitten Madridiin tullut bolivialainen Iris kertoo, että hänen kotouttamisensa kävi yksinkertaisesti niin, että hän löysi paikan sisäkkönä ja aloitti työt.

Valtaosa lihavien vuosien tulijoista on jäänyt maahan vuonna 2008 alkaneesta talouskriisistä huolimatta.

Espanjan työmarkkinoilla on yhä kolmisen miljoonaa ulkomaalaista. Heistä pari miljoonaa on työssä, liki miljoona on työttömänä.

Moni maahanmuuttaja on saanut Espanjan kansalaisuuden, jolloin he ovat tilastoissa jo espanjalaisia. Espanjan asukasluku on runsaat 46 miljoonaa. Kaikkiaan työttömiä on tilastokeskuksen mukaan yli viisi miljoonaa.

Turvapaikkoja vain kitsaasti

Turvapaikanhakijat ovat eri asia. Espanja myöntää turvapaikkoja hyvin kitsaasti. Se yleensä tiedetään, mikä näkyy hakijamäärissä.

Usein hakemus hylätään saman tien rajalla. Valtio ei huolehdi hakijoiksi hyväksytyistä kuin puoli vuotta. He saavat 50 euroa kuussa taskurahaa. Hakijoista huolehtivat enemmän avustusjärjestöt.

Viime vuonna turvapaikanhakijoita oli vajaat 6 000. Se on espanjalaisen El Mundo -lehden laskujen mukaan yksi prosentti EU-maiden hakijamääristä. Turvapaikan sai noin 1 600 hakijaa.

Nyt määrä pomppaa moninkertaiseksi. Hakijoita on jo tähän mennessä tullut yhtä paljon kuin viime vuonna yhteensä. Sen päälle tulevat 15 000 EU:n jyvittämää turvapaikanhakijaa Kreikasta, Unkarista ja Italiasta.

Valmistelut ovat käynnissä. Vastaanotto on järjestettävä uudelle pohjalle. Neljässä toimivassa vastaanottokeskuksessa on tilaa alle tuhannelle hakijalle. Keskusten lisäksi käytössä on yksitysmajoitusta.

Vasemmisto syyttää hallitusta

Espanjan vasemmistopuolueet ja ammattiliitot pitävät pakolaisten puolesta mielenosoituksia tänä viikonloppuna kautta maan. Ne syyttävät vaalien lähestyessä etenkin Rajoyn hallitusta, mutta samalla koko EU:ta, tilanteen kriisiytymisestä.

– Pyydämme, että hallitus huolehtii ihmisten perusoikeuksista ja maamme kansainvälisistä velvoitteista, sanoo sosialistien ammattiliitto UGT:n tasa-arvovastaava Almudena Fontecha.

Espanjan ammattiliittojen mukaan maan omat talousvaikeudet eivät estä ottamasta vastaan enemmänkin hädänalaisia, jos tarve vaatii.