Veteraanien kuntoutusrahoja jää käyttämättä valtavia summia

Osa kunnista käyttää veteraanien kuntoutukseen varatut rahat jo puolessa vuodessa, osa kunnista ei saa rahoja kulumaan edes vuodessa. Siksi kuntoutus- tai palvelurahoja palautetaan valtionkonttoriin vuosittain liki 1,5 miljoonaa euroa.

Kotimaa
Kuntoutettavia jumppasalissa.
Niko Mannonen / Yle

Veteraanien kuntoutus on kuntien tehtävä. Rahat tulevat pääasiassa valtiolta. Osa kunnista tai kuntayhtymistä hoitaa kuntoutuksen esimerkillisesti. Näissä kunnissa kaikki kuntoutukseen oikeutetut saavat määräaikoina joko laitos- tai avohoitoa.

Vastaavasti joissain kunnissa kuntoutukseen pääsee vain muutamia kymmeniä siihen oikeutetuista. Käytännössä vähälle jäävä kuntouttaminen johtaa siihen, että veteraanien mahdollisuus ja kyky asua kotonaan vähenee. Lopulta heidät siirretään kalliiseen laitoshoitoon. Lisäksi kunnat joutuvat palauttamaan Valtionkonttoriin käyttämättä jääneitä kuntoutusrahoja. Summat ovat pienempiä kuin ennen, mutta silti veteraanihoivaan tarkoitettuja varoja palautettiin valtiolle viime vuonna lähes 930 000 euroa. Kotipalveluihin varattuja euroja palautettiin noin 400 000 euroa.

Kuntoutuksen oikeutettuja veteraaneja on elossa vielä noin 27 000. Heidän keski-ikänsä on yli 90 vuotta. Iän takia moni heistä kaipaa säännöllistä kuntoutusta pystyäkseen asumaan kotonaan tai selvitäkseen muuten arjen askareista.

Yhteensä veteraanien kuntoutukseen on varattu vuositasolla hieman yli 30 miljoonaa euroa.

Sotaveteraaniliitto kaipaisi resursseja ja rahaa

Sotaveteraaniliiton mukaan Suomessa on hyviä esimerkkejä kunnista tai kuntayhtymistä, jotka hoitavat asiansa hienosti.

– Esimerkiksi Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) on hyvällä mallilla. Siellä on alle 200:aa veteraania kohden yksi ikään kuin etulinjassa oleva henkilö, jonka tehtävänä on hoitaa sitä asiakassuhdetta eli yhteyttä veteraaniin. Silloin kunta tietää aina, miten veteraani jaksaa, kertoo ja kehuu Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Markku Seppä.

Sepän mukaan Eksoten tapaus osoittaa, että resurssien lisääminen tarkoittaisi yksinkertaisesti säästöjä.

– Käytännössä tarkoittaa sitä, että veteraani pystyisi elämään ja asumaan kotonaan pidempään. Se säästäisi yhteiskunnan kustannuksia, jos me kuntoutamme ja annamme hänelle palveluja, Seppä huomauttaa.

Erityisen huolissaan Seppä on niistä noin 50 kunnasta, jotka eivät hakeneet kuntoutuksen lisärahaa.

– Ne eivät tee mitään aktivointitoimia. Vain hyväkuntoiset veteraanit hakevat ja huonokuntoiset jäävät ilman, Seppä muistuttaa.

Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja haluaisi veteraanien kuntoutukseen huimasti enemmän kuin siihen nyt varatut 30 miljoonaa euroa.

– Jotta asiat hyvin hoidettaisiin.

Hyvän esimerkki löytyy idästä

Markku Sepän kehuma hyvin veteraaniasiat hoitava esimerkki löytyy idästä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote käyttää kaikki kuntoutukseen tarkoitetut varat ja saa kuntoutettua valtaosan alueensa veteraaneista. Rahaa ei tarvitse palauttaa Valtionkonttoriin ja lisärahatkin on käytetty – kaikki veteraanien kuntoutukseen.

Taustalla on se, että Eksotessa jokaiseen kuntaan nimettiin oma veteraanineuvoja ja kuluvalvonta on ollut tarkkaa. Neuvoja tietää ja jopa tuntee kaikki kunnassa olevat veteraanit ja löytää sen avulla heidät. Aiemmin vain kuntoutuksesta tienneet hakivat kuntoutukseen. He, jotka eivät tienneet tai osanneet, jäivät ilman.

– Neuvoja on niitä veteraaneja varten ja auttaa heidän hakuprosessissaan. Me etsimme ne veteraanit, soittelemme ja käymme kotoa hakemassa kuntoutukseen, kertoo Eksoten veteraanineuvoja Sanna Nurmiainen.

Tätä kautta on löytynyt jopa sellainen veteraani, joka ei ole koskaan hakenut tai saanut mitään apua.

– Kyllä näitä veteraaneja on löytynyt, joista ei ole tiedetty ja jotka eivät ole ikinä hakeneet. Ihan vasta tehtiin sellaiselle veteraanille veteraanikuntoutushakemus. Tosin häneen on oltu aikaisemmin yhteydessä, mutta hän ei ole halunnut hakea, Nurmiainen kertoo.

Listan kuntoutukseen oikeutetuista neuvojat saavat Kelalta. Sen jälkeen listaa käydään koko ajan läpi. Neuvojat ovat sitten yhteydessä joko veteraaniin, tämän omaisiin tai hoitajiin tai muihin asianhoitajiin.

Eksoten alueella kuntoutuksen piirissä on noin 750 veteraania. Lisäksi neuvojat auttavat lottia, valtionkonttorin erityisryhmäläisiä ja sotainvalideja.

Kovasta urakasta huolimatta kaikki veteraanineuvonnan kaikki kustannukset katetaan ennakoivalla hoidolla.

– Jos yksikin veteraani pysyy puoli vuotta kotonaan oikeanlaisten palvelujen ja kuntoutuksen avulla, selittää Sanna Nurmiainen kulujen kattamista. Samalla hän muistuttaa, veteraanineuvonta on yhteiskunnalle hyvin edullista palvelua.

Nurmiainen muistuttaa, että mallia saa – ja voi käyttää myös muissa kunnissa.

Veteraanit ovat tyytyväisiä

84-vuotias Lauri Hulkkonen on tyytyväinen saamaansa kuntoutukseen. Leskimies asuu yksin kotonaan kerrostalossa, tekee itse ruokansa, eikä tarvitse apua arkipäivän askareissaan. Lisäksi hän jaksaa kävellä pitkiä kävelylenkkejä. Kuntoutuksesta on ollut hyötyä.

– On siitä ollut hyötyä. Kyllä sen huomaa. On paljon pirteämpi, Hulkkonen hymyilee tyytyväisenä.

Samalla hän muistuttaa, että iän myötä kuntoutuksen tarve muuttuu.

– Sitä oli kaikkea, mutta nykyään ei meikäläinen saa tärisyttää, kun on tahdistin ja muuta on laitettu. Ei semmoisia vempeleitä enää voi. Sen mukaan tehdään ohjelmaa, mitä pystyy tekemään, Lauri Hulkkonen kertoo.

Myös Kaunialan sotavammasairaalassa olleen siilinjärveläisen 90-vuotiaan veteraanin Veikko Kaikkosen elämä muuttui, kun hän pääsi kuntoutukseen ja fysioterapeutin muokattavaksi.

Sitä ennen jopa asfaltilla kävely oli jalkojen ja selän kipujen takia vaikeaa. Enää ei ole, joten hoidosta on helppo kiittää.

– Sitten minä joulun aikaan huomasin, että eihän minulla ole enää jaloissa eikä selässä kipua. Minä joulukortin lähetin kiitokseksi. En muodon vuoksi, vaan ihan todella.

– Oli kyllä niin hyvä kokemus, että yllätyin itsekin. Tosiaan näin paljon auttoi, Veikko Kaikkonen totesi ja kiitteli samaan hengenvetoon yhteiskunnan tapaa muistaa veteraaneja.