Karkkipäivä ei toimi nykymaailmassa – rajoittaminen lisää karkinhimoa

Mitä enemmän jotain asiaa rajoittaa, sitä enemmän sitä alkaa tehdä mieli. Siinä pähkinänkuoressa ravitsemusasiantuntija Patrik Borgin näkemys karkkipäivästä. Vaikka vanhempien tarkoitus on hyvä, voi karkkipäivä vääristää lapsen suhteen herkkujen syöntiin.

terveys
Irtokarkkeja
Henrietta Hassinen / Yle

Hyvä ruokavalio on monipuolinen ja siihen mahtuu myös herkkuja. Sen sijaan tiukka kieltäminen ja rajoittaminen on omiaan lisäämään karkinhimoa. Makeisia aletaan syödä salaa tai vain karkkipäivänä, mutta ahmien.

– Karkkipäivä-ajattelu on ristiriidassa joustavuuden kanssa, se leimaa karkin syömisen.

Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg ei kuitenkaan halua täysin tuomita karkkipäivää. Joissakin perheissä se voi toimia hyvin.

Kun karkkia vihdoin saa, syöminen lähtee helposti käsistä.

Patrik Borg, ravitsemusasiantuntija

– Karkkipäivä toimii varmaan ihan hyvin pikkulapsilla, joille on selvää, että meillä nyt syödään näin. He eivät osaa vertailla.

Ongelmia voi tulla, kun lapset kasvavat. Viimeistään kouluiässä alkaa vertailu kavereihin.

– Jos koulun jälkeen kaverit ostavat karkkia, lapsi miettii "miks mä saan syödä vaan lauantaina, kun kaveri saa syödä useammin".

Tällöin on helppo lipsahtaa ostamaan karkkia salaa. Suhde herkutteluun saattaa vääristyä.

– Siihen tulee kielletyn hedelmän tuntu.

Jatkuva karkkihimo kielii ongelmasta

Karkkipäivän toimivuutta voi arvioida tarkkailemalla lapsen suhdetta siihen. Jos lauantaita odotetaan kuin kuuta nousevaa, voi olla syytä pysähtyä miettimään asiaa.

– Jos lapsi alkaa jo keskiviikkona miettiä, että vielä kolme päivää niin saan karkkia, se voi olla ongelma. Kun karkkia vihdoin saa, syöminen lähtee helposti käsistä, kuvailee ravitsemusasiantuntija Patrik Borg.

Karkkipäivä-ajattelu leimaa karkin syömisen.

Patrik Borg, ravitsemusasiantuntija

– Hyvä merkki on, että kun lapsi saa karkkia, niin joskus hän syö koko pussillisen, joskus kolme karamelliä.

Monet vanhemmat muistuttavat, että heidän lapsensa ovat keskenään erilaisia: toisella tulee kohtuus automaattisesti, toinen syö kaiken heti. Ravitsemusasiantuntijan mukaan tällöinkään liika rajoittaminen ei auta.

– Paras mitä voi tehdä, on syödä kunnon ruokaa monipuolisesti. Herkut ovat osa normaalia elämää.

Kaikki ei ole sallittua vaikka se ei ole kiellettyä

Karkkipäivän tarkoitus on tietysti hyvä: hampaat säästyvät ja turha sokeri jää syömättä. Monella aikuisellakaan suhde herkkuihin ei ole luonteva. Vaikka lapsilla on karkkipäivä, itselle saatetaan ostaa salasuklaata ja jemmanameja keittiön ylähyllylle napsittavaksi kun lasten silmät välttävät.

Herkuissa voi toteuttaa sallivaa kieltäytymistä.

Patrik Borg, ravitsemusasiantuntija

– Me olemme tosi taitavia ylikontrolloimaan ja ahdistumaan syömisestä. Sen pitäisi olla joustavaa, Patrik Borg toteaa.

Karkkipäivästä ei kannata hypätä toiseen ääripäähän, eli kaiken sallivuuteen.

– Herkuissa voi toteuttaa sallivaa kieltäytymistä. Ajatus ei ole, että karkit ovat lihottavia ja pahoja, vaan viesti itselle on, että nyt ei ole karkkien aika vaan nyt tehdään jotain muuta.

Nälkäinen himoitsee makeaa

Karkinhimoa voi hillitä myös pitämällä huolta siitä, ettei lapsella ole nälkä iltapäivisin. Kunnon aamiainen ja koululounas antavat hyvää energiaa. Lapselle ei myöskään kannata sanoa, että karkkipäivä on peruttu ja nyt makeisia saa syödä vapaasti. Muutos kannattaa tehdä vähitellen.

– Sallivuus ei tarkoita, että karkkia pitäisi saada jokaikinen kerta kun haluaa. Kyllä vanhempien pitää rajat vetää.

Herkkuja on nykyään tarjolla joka paikassa, jopa kouluissa ja postikonttoreissa. Siksi olisi tärkeää, että lapsi oppisi suhtautumaan niihin neutraalisti, osana monipuolista ruokavaliota.

– Karkkipäivä voisi toimia jossain maailmassa, mutta ei nykymaailmassa.