Hallitukselta vääriä tai välttämättömiä säästöjä – riippuu keneltä kysyy

Hallituksen säästölinjaukset jakavat keskisuomalaisia kansanedustajia. Hallituspuolueiden edustajat hyväksyvät, opposition edustajat eivät.

Lauri Ihalainen
Hallituksen esityksiä leikkauskohteiksi.
Yle Uutisgrafiikka

Hallitus kertoi eilen toimista, joilla se pyrkii korjaamaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja julkisen talouden kestävyysvajetta. Pääministeri kertoi, että säästökeinot on hyväksytty hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä.

Hallitus esittää muun muassa leikkauksia sunnuntai- ja ylityölisiin sekä lomiin ja sairauspäivärahaoikeuteen.

Yle Keski-Suomi kysyi maakunnan kymmeneltä kansanedustajalta suhtautumisesta säästölinjauksiin. Kyselyyn vastasi kahdeksan maakunnan kymmenestä edustajasta. Linjaukset ovat jo käyneet puolueiden eduskuntaryhmissä, joten vastukset jakautuivat odotetusti leikkauksia kannattaviin hallituspuolueiden edustajiin ja niitä vastustaviin opposition edustajiin.

Vastanneista leikkaukset hyväksyvät Keskustan Mauri Pekkarinen, Anne Kalmari ja Petri Honkonen sekä Perussuomalaisten Toimi Kankaanniemi ja Kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo. Vastaan ovat SDP:n Susanna Huovinen, ja Lauri Ihalainen sekä Vihreiden Touko Aalto.

Välttämättömiä vai vääriä säästöjä?

Hallituspuolueiden edustajien mukaan säästöt ovat välttämättömiä, Kankaanniemi tosin esittää varauksia. Opposition edustajat taas näkevät, että säästöt kohdistuvat liian ankarasti naisiin ja pienituloisiin.

Hallituspuolueiden edustajat näkevät myös, että työelämään on sopimustien kariuduttua pakko puuttua lainsäädännön keinoin. Esimerkiksi Mauri Pekkarinen toteaa, että kun sopimalla ei saatu mitään aikaan, hallituksen ja eduskunnan on käytettävä niille kuuluvaa valtaa.

Oppositiossa taas olisi haluttu jatkaa sopimisen kautta. Esimerkiksi Touko Aalto pitää ristiriitaisena, että hallitus toisaalta kannustaa paikalliseen sopimiseen ja toisaalta estää sitä pakottavalla lainsäädännöllä. Lauri Ihalainen puolestaan arvioi, että mahdollisia lainsäädännön kautta tulevia menetyksiä pyritään neuvottelupöydissä kompensoimaan muilla tavoitteilla.

Näin kannattajat perustelevat säästöjä:

  • Vaikka yhteiskuntasopimusta ei syntynyt, säästöjen ja kilpailukyvyn parantamisen tarve ei minnekään kadonnut. Hallituksen esitykset ovat hyväksyttävissä oleva kokonaisuus. Yksityiskohtia voi vielä arvioida. -Mauri Pekkarinen
  • Suomi on erittäin vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa. Nyt on pakko tehdä voimakkaita toimenpiteitä, jotta käänne saadaan aikaan. Muutoin uhkaa täysin kestämätön työttömyys, yritysten kaatuminen tai ulkomaille siirtyminen, luottoluokituksen aleneminen, korkojen nousu, velkaantumisen kiihtyminen, verotuksen kiristämisen pakko ja köyhyyden kasvu. -Toimi Kankaanniemi
  • Näin on pakko tehdä. -Petri Honkonen
  • Suunnan oikaisemiseksi tarvitaan nyt isoja päätöksiä. Kiireellisintä on palauttaa suomalaisen työn ja osaamisen kilpailukykyä. Näillä esityksillä tällainen kilpailukykyloikka on mahdollista saavuttaa. -Sinuhe Wallinheimo.

Näin vastustajat vastustavat

  • En voi hyväksyä toimia, jotka perustuvat saneluun ja pakkoon. Hallitus väittää yrittäneensä. Voi kysyä, onko yritys ollut koskaan oikea ja todellinen, jos muutamassa viikossa on edellytetty palkansaajapuolen hyväksyvän hallituksen reunaehdot, jotka on kirjoitettu työnantajien toimesta Eteläranta 10:ssa. -Susanna Huovinen
  • Ei ole pienituloisten naisten vika, että Suomen vienti ei vedä eikä pienituloisia naisia kurmuuttamalla saada Suomen vientiä vetämään. Toivon todella, että kansalaisten ostovoiman, kotimarkkinakysynnästä riippuvaisten yritysten, yhteiskuntarauhan ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta hallitus palaa neuvottelupöytään työmarkkinajärjestöjen kanssa. -Touko Aalto
  • En hyväksy sitä, että esitetyt leikkaukset koskevat erityisesti naisvaltaisten, julkisen hoiva-alan ja yksityisten palvelualojen sekä vuorotyötä tekevien toimeentuloa rankimmin: ansioiden menetykset ovat 4-6% ja esimerkiksi hoiva-alalla n 1300 vuodessa. -Lauri Ihalainen

Säästöt hyviä koska...

  • Työajan pienten muutosten, ilta- ja sunnuntaikorvausten pienten muutosten vastapainoksi irtisanomisajan korvaukset paranevat, työterveys jatkuu ja äitiysvapaita aletaan ihan oikein korvaamaan. Hyvä kokonaisuus. -Mauri Pekkarinen
  • Kaikki väestöryhmät joutuvat nyt osallistumaan talkoisiin. Näillä uudistuksilla saadaan kuitenkin viiden prosentin vaikutus yksikkötyökustannuksiin, niin ettei työmme karkaa muihin maihin. Julkisen sektorin kustannukset vähenevät eikä veroja tarvitse nostaa. -Anne Kalmari
  • Työttömyys on suurimpia yhteiskunnallisia ongelmiamme ja sen voittamiseksi kaikkien on tingittävä. Suomen kilpailukyky on useisiin maihin verrattuna liian heikko. Vaihtoehtona olisi ollut arvonlisäveron korotus ja työntekijämaksujen merkittävämpi leikkaus. Alv:n korotus olisi osunut yhteiskunnan kaikista heikoimpiin eli eläkeläisiin ja työttömiin. -Petri Honkonen
  • Hallitusohjelman sisältämien leikkausten, vero- ja maksumuutosten sekä rakenneuudistusten, ml työelämän uudistukset, yksityiskohdista voidaan perustellusti olla eri mieltä. Minäkään en kaikkia yksityiskohtia pidä hyvinä, mutta kokonaisuutena kaikki toimenpiteet näen tarpeellisina. Hyväksyn hallituksen esitykset, joista joihinkin pyrin valmistelu- ja eduskuntakäsittelyn yhteydessä saamaan aikaan korjauksia. -Toimi Kankaanniemi
  • Näihin keinoihin on päädytty, koska hallituksen alkuperäiset suunnitelmat kilpailukyvyn parantamisesta yhteiskuntasopimuksen kautta eivät onnistuneet. Tekemättömyys tässä tilanteessa ei ole enää vaihtoehto. Toteutuessaan nämä päätökset madaltavat yritysten työllistämiskynnystä sekä tasapainottavat julkista taloutta (valtiota ja kuntia) lähes 1,4 miljardin edestä. -Sinuhe Wallinheimo

Näin olisi pitänyt säästää

  • Meidän vaihtoehtomme olisi paluu sopimisen kulttuuriin ja neuvottelupöytään. Kaikki ymmärtävät vakavan tilanteen, mutta vastaus ei voi olla se, että rakenteelliset uudistukset tehdään vain palkansaajan pussilla. Demarit tekevät omaa yhteiseen sopimiseen perustuvaa mallia Lauri Ihalaisen johdolla ja lisäksi eduskunnassa valmistellaan vaihtoehtoinen budjettilinjaus. -Susanna Huovinen
  • Työelämän uudistukset ja palkkaperusteisen sosiaaliturvan uudistukset on aina tähän saakka neuvoteltu ja sovittu kolmikantaisesti. Koko pitkän työurani aikana on aina tätä menettelytapaa kunnioitettu ja saatu vastaansanomattomia tuloksia. On pöyristyttävää, että heikennyspyrkimystensä varmistamiseksi hallitus yrittää puuttua vapaaseen sopimusoikeuteen ja pyrkii säätämään ns. pakottavaa lainsäädäntöä. -Lauri Ihalainen
  • Aikaa julkisen talouden tasapainottamiseen tulee varata kaksi vaalikautta, mutta sovitut mm. eläkeikää ja sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat rakenneuudistukset on toteutettava nopealla aikataululla. Työllisyyspolitiikan kulmakivet ovat perustulo, energiavallankumous ja yrittäjyyden vahvistaminen. Lisäksi työikäisen väestön määrää kasvatetaan helpottamalla työperäistä maahanmuuttoa. -Touko Aalto