Lepakot liitelivät sittenkin ja pystyivät myös lisääntymään – video lepakoiden rengastuksesta

Lepakkotutkijat ovat huolestuneita kolean sään vaikutuksesta siivekkäiden elämään. Loppukesästä lepakoita näkyi kuitenkin tutuilla asuinsijoilla. Maskussa rengastajat tavoittivat tavallista suuremman joukon lepakoita.

luonto
Lepakko (vesisiippa) puun rungolla.
Maskussa Louhisaaren kartanon pihalla on yksi Varsinais-Suomen hyvistä lepakoiden havainnointipaikoista. Lisääntyminen alueella on onnistunut koleasta kesästä huolimatta. Minna Rosvallin toimittamassa ja kuvaamassa videossa biologi Ville Vasko ja opiskelija Anna Blomberg rengastavat ja tutkivat lepkoita.

Maskun lepakoiden kuntoa selvitettiin syyskuun alussa rengastusten yhteydessä. Biologi Ville Vasko, gradua lepakoista tekevä opiskelija Anna Blomberg ja lepakkoharrastaja Risto Lindstedt saapuivat syyskuisena iltana Maskun Louhisaaren kartanon maille.

Alueella on ollut jo vuosia lepakoiden pesäpönttöjä ja Lindstedt kertoo käyvänsä kuuntelemassa lepakoiden lentoa detektorin avulla. Hän kertoo myös osaavansa katsoa oikealla tavalla liitelyä ja näkee lepakoita usein.

Rengastukseen tarvittavia lepakoita etsittiin pesäpöntöistä ja niitä yritettiin saada kiinni myös verkkojen ja erillisen lepakoiden pyydystämiseen tarkoitetun niin sanotun harpun avulla. Lähes 30 lepakkoa löytyi pesäpöntöistä, joten rengastaminen saatiin alkuun.

Rengastuksessa lepakoista saadaan yksilöityä tietoa

Rengastuksessa lepakot punnitaan, niitä mitataan ja niiden kuntoa tarkastellaan. Tällä kertaa joukossa oli pari aiemmin samalla paikalla rengastettua yksilöä.

Lepakko (vesisiippa) puun rungolla.
Vesisiippa puun rungolla.Minna Rosvall / Yle

– Niistä voidaan selvittää, mikä on yksilön kunto. Paino suhteessa siiven pituuteen kertoo aika paljon siitä, ovatko ravintovarastot hyvät ja miten se on valmistautunut esimerkiksi pian alkavaan talvihorrokseen, kertoo Ville Vasko.

Biologi Vasko toivoo lisää tutkimusta varsinkin harvinaisista lajeista.

Paino suhteessa siiven pituuteen kertoo aika paljon siitä, ovatko ravintovarastot hyvät .

Ville Vasko

– Nämä vesisiipat, joita kaikki tämän illan yksilöt ovat, eivät enää jaksa kovasti innostaa. Ne ovat jo tuttuja. Toivoin, että tämän illan aikana olisimme nähneet myös harvinaisempia lajeja, pohtii Vasko.

Turun yliopistossa ei ole parhaillaan käynnissä mitään isoa lepakkoprojektia. Suomessa ei tiedetä edes lepakoiden lukumäärää.

– Meillä on esimerkiksi täällä Lounais-Suomessa sellainen harvinainen laji kuin ripsisiippa. Sitä ei tavata juurikaan muualla Suomessa. Olisi todella mielenkiintoista tutkia, mistä kaikkialta sitä löytyy, kuinka yleinen se on ja mikä sen kannan suuruus Suomessa on, pohtii Vasko.

Maskun lepakoista puolet poikasia

Lepakkoharrastajat tähyilivät taivaalle huolestuneina alkukesällä. Loppukesästä siivekkäitä on taas näkynyt. Noin puolet rengastuskerran lepakoista oli tämän vuoden poikasia.

Lepakoiden rengastamista ja tutkimista
Opiskelija Anna Blomberg ja biologi Ville Vasko rengastuspuuhissa.Minna Rosvall / Yle

– Alkukesästä niitä ei näkynyt tai kuulunut missään. Loppukesästä niitä alkoi löytyä vanhoilta, hyviltä paikoilta. Tänään käsiteltiin melkein 30 lepakkoa. Ne vaikuttivat ihan hyväkuntoisilta ja olivat saaneet jälkeläisiäkin. Se on ihan hyvä merkki, pohtii Vasko.

Niissä riittää tutkittavaa paljon ja onhan ne söpöjä eläimiä.

Ville Vasko

Harrastajat tekevät tärkeää työtä tiedonhankkijoina ja tuntuvat myös olevan todellisia lepakkojen ystäviä.

– Lepakoissa on jotain sellaista salaperäistä ja kiehtovaa. Niissä riittää tutkittavaa paljon ja onhan ne söpöjä eläimiä, naurahtaa Vasko.

Kohta alkaa olla kiire havaita lepakoita, sillä kohta ne siirtyvät talvihorrospaikoilleen.