Hallituksen säästölinja ajaa yh-äidin epätoivoon – perheen talous painuu miinukselle

Yle seuraa, miten nykyhallituksen päätökset vaikuttavat neljän lapsen yksinhuoltajaäidin arkeen. Perheen taloudellinen tilanne on epätoivoinen jo ennen lisäsäästöjä.

Kotimaa
Anu Käkelä
Kare Lehtonen/Yle

Kerrostaloasunnossa on hiljaista ja kodikasta. Kaikkien neljän lapsen tavarat huolellisesti paikoillaan. Nuorimmainenkin aloitti tänä syksynä koulun, joten aamupäivällä kotona on vain yövuoroista toipuva äiti.

Yle Etelä-Karjala selvittää, miten nykyhallituksen päätökset vaikuttavat neljän lapsen yksinhuoltajaäidin Anu Käkelän arjessa. Sairaanhoitajana työskentelevän Käkelän perhettä seurataan koko nelivuotisen hallituskauden ajan.

Epätoivoinen rahatilanne

Yksinhuoltajaäidin toimeentulo on tiukilla. Hänellä jää palkastaan verojen jälkeen käteen noin 1700–1800 euroa. Kun vuokra ja noin tuhannen euron kuukausittaiset ruokamenot on hoidettu, ei palkasta ole enää jäljellä mitään.

– Sähkö, vesi, pakollinen asuntovakuutus ja kodin tietoliikenneyhteydet Anu Käkelä luettelee kuukausittaisia menoja.

Kela maksaa Käkelälle lasten elatustuen, summa on noin 155 euroa kuukaudessa lasta kohden.

– Teen ruokaa aina isot määrät kerrallaan, vaatteet ostamme kirpputoreilta. Jotenkin me selvitään.

Äiti ja hänen 7-, 9-, 13- ja 17-vuotiaat lapsensa asuvat noin 80 neliön asunnossa. Yleistä asumistukea perhe saa 173 euroa kuussa. Juuri asumistuki aiheuttaa tänä talvena päänvaivaa. Asumistuen perusteet poistuvat, kun lukiota käyvä esikoinen täyttää 18. Silloin taloudessa katsotaan asuvan kaksi aikuista.

– En tiedä, kumpi on parempi. Jos esikoinen muuttaisi omaan kotiin, saisimme taas asumistukea. Toisaalta ei hän mitenkään pärjää taloudellisesti omillaan eikä minulla ole mahdollisuutta auttaa.

Anu Käkelä
Kare Lehtonen/Yle

Hallituksen säästöt pelottavat

Perheensä taloudellista tilannetta äiti kuvailee epätoivoiseksi.

– Kaikki menee, mikä tulee. Eikä riitäkään.

Vaikean rahatilanteen vuoksi Anu Käkelän on pakko tehdä kolmivuorotyötä. Korvaus haittatyöstä tuo kuukaudessa noin tuhat euroa lisää peruspalkkaan.

– Mieluitenhan minä olisin viikonloppuisin kotona lasten kanssa mutta minun on pakko tehdä kolmivuorotyötä ihan rahan vuoksi.

Käkelä tekee omina vapaapäivinään myös lisätyötä sairaalan toisella osastolla. Lisätyöstä maksettava ylityökorvaus pienenee hallituksen esityksen toteutuessa 100 prosentista 50 prosenttiin.

– Toistaiseksi omat voimavarat vielä riittää, että olen pystynyt näin tekemään. Saan paljon voimaa lapsistani.

Harrastamisen vaikeus

Tänä vuonna lasten harrastusmaksut hoituvat hyväntekeväisyysjärjestön tukisummalla mutta kyse on kertaluontoisesta avustuksesta. Sen voi saada vain yhden kerran.

– Ei aavistustakaan, miten saan lasten harrastukset maksettua ensi vuonna.

Perhe ei ole hankkinut bussikortteja vaan käyttää paljon polkupyörää. Auto on todettu välttämättömäksi muun muassa pojan jalkapalloharrastuksen vuoksi.

– Minulla on sellainen tavoite, etteivät lapset joutuisi kantamaan minun rahahuoliani. Yritän sanoa heille, että raha-asiat ovat minun vastuullani.

Noin kerran vuodessa Käkelän perheelle on tullut eteen sellainen yllättävä rahanmeno, josta ei yksin selviä. Silloin äiti on turvautunut seurakunnan toimeentulotukeen.

Sairaana töihin vai töihin ulkomaille?

Kun perheessä hajoaa kodinkone, uusi on hankittava osamaksukaupalla tai turvauduttava pikavippiin. Velaksi eläminen kuormittaa äidin taloutta entisestään. Säästämiseen hänellä ei ole varaa, lasten viikkorahat mahdoton ajatus ja sairastaminenkin uhkaa kallistua ensimmäisen sairaspäivän muuttuessa palkattomaksi.

– Riippuu tietysti päivästä mutta varmaan keskimäärin sataviiskymppiä maksaa se päivän sairastaminen. Se on minulle iso raha.

Anu Käkelä arveleekin, että mikäli hallituksen kaavailemat säästöt toteutetaan, moni hoitotyöläinen päätyy menemään sairaana töihin.

Palkan pienentymisestä on työkavereiden kesken puhuttu viime päivinä paljon. Puolitosissaan neljän lapsen äitikin on alkanut miettiä muuttoa ulkomaille paremmin palkatun sairaanhoitajantyön perässä.

– Jos täältä massamuutto lähtee, niin siellähän on sitten paljon hyviä tukiverkkoja.