Ampiaiset katosivat kesällä Suomesta

Moni on ihmetellyt, kun loppukesästä tavallisesti ärhäköitä ampiaisia ei ole nyt juurikaan näkynyt. Syynä on viileä ja sateinen kesä, joka verotti muutakin hyönteiskantaa.

Kotimaa
Kuvassa kaksi ampiaista vadelman kimpussa.
Anssi Leppänen / Yle

Jos menneen kesän viileä ja sateinen sää lannisti monen suomalaisen, ei tilanne ollut yhtään parempi hyönteismaailmassakaan. Etelä-Karjalan Allergia ja ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen kertoo, että vielä keväällä esimerkiksi perhosten suhteen näytti tavattoman hyvältä.

– Oli lämmintä, monet lajit lähtivät aikaisin liikenteeseen ja niitä oli paljon. Sitten tuli pieni monttu, joka kesti koko kesä-heinäkuun. Vasta elokuussa lämpimät ilmat toivat taas vähän enemmän eloa hyönteismaailmaan.

Virta loppui kesken

Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituuttiin on Saarisen mukaan tullut paljon kyselyjä muun muassa heinäsirkoista, perhosista mutta myös ampiaisista, jotka näin syksyllä ovat tavallisesti varsin ärhäköitä.

– Moni on ihmetellyt puuvarastossaan tai ullakolla, että vanhat tutut ampiaispesäpaikat ovat olleet aika hiljaisia. Omalta ullakoltani löytyi yksi pieni, keskentekoinen pesä.

Hyönteiset ovat vaihtolämpöisiä ja liikkeellä sitä aktiivisemmin, mitä lämpimämpää on. Jos lämpötilat ovat tosi matalia, hyönteiset eivät pääse liikenteeseen ja ravinnon hakuun. Tämä johtaa Saarisen mukaan siihen, että monelta loppuu virta kesken kaiken.

– Esimerkiksi ampiaiskuningattarella ei ole energiaa lisääntymiseen eli pesän kasvattamiseen vaan voimat kuluvat elossa pysymiseen. Loppukesällä ampiaisyhteiskunnat ovat yleensä kaikkein suurimmillaan. Nyt kehittyneetkin yhteiskunnat ovat aika pieniä.

Ensi kesä on taas uusi kesä

Kimmo Saarinen muistuttaa, että hyönteisillä on hyvin merkittävä rooli siinä, miten asiat luonnossa toimivat. Hyönteisillä on suuri merkitys esimerkiksi kasvien pölyttäjinä. Osasyy esimerkiksi paikoin pieniin omensatoihin löytyy kesän vähäisestä hyönteismäärästä.

Esimerkiksi ampiaiskuningattarella ei ole energiaa lisääntymiseen eli pesän kasvattamiseen vaan voimat kuluvat elossa pysymiseen.

Kimmo Saarinen

– Pölyttäjiä, mesipistiäisiä, mehiläisiä ja kimalaisia on ollut tavallista vähemmän. Kun pölytys menee vähän heikommin, lopputulos näkyy sadossa, joka myös jää heikommaksi.

Mennyt kesä ei kuitenkaan ollut hyönteisrintamalla katastrofi, vaikka se jäikin keskimääräistä heikommaksi. Hyönteisistä ei siis ole syytä olla huolissaan, sillä ensi kesä voi olla taas hyvä hyönteiskesä. Tässä vaiheessa syksyä aikuiset hyönteiset ovat Saarisen mukaan hakeutuneet talvikoloihinsa tai niiden jälkikasvu on hakeutumassa talvipiiloihin.

– Lämpimät, hyvät kelit ovat edesauttaneet jälkikasvua ja luoneet hyvää pohjaa ensi kesää varten. Nyt vain toivotaan sellainen runsasluminen, perinteinen hyvä talvi tähän väliin, niin seuraavaan hyönteiskesään on hyvät lähtökohdat.