"Oikoo virheellisiä väitteitä" – Saamelaisnuorten yhdistys julkaisee vaalien alla tohtorin kirjoituksen saamelaisten oikeuksista

Suomen saamelaisnuorten yhdistys SSN on saamelaiskäräjävaalien alla julkaissut oikeustieteen tohtori Kaisa Korpijaakko-Labban kirjoituksen. Neeta Jääskö SSN:stä sanoo, että aikaisemmin julkaisemattomassa kirjoituksessaan Korpijaakko-Labba oikoo virheellisiä väitteitä saamelaisten oikeuksista.

Sápmi
Suoma Sámi Nuorat -searvvi logo ja Kaisa Korpijaakko-Labba
SSN, Yle

Suomen saamelaisnuorten yhdistys eli Suoma Sámi Nuorat (SSN) on saamelaiskäräjävaalien alla julkaissut oikeustieteen tohtori, dosentti Kaisa Korpijaakko-Labban kirjoituksen.

Yhdistyksen mukaan Korpijaakko-Labba oikoo kirjoituksessaan virheellisiä väitteitä alkuperäiskansakäsitteestä ja saamelaismääritelmästä.

– Korpijaakko-Labba julkaisee Suomen saamelaisnuorten (SSN) blogissa oman vastinekirjoituksensa tutkija Juha Joonan Lakimies-lehdessä vuonna 2013 julkaistuun artikkeliin ”Kuka kuuluu alkuperäiskansaan – historian vastauksia tämän päivän kysymyksiin”. Korpijaakko-Labba pureutuu kirjoituksessaan Joonan artikkelin ongelmakohtiin, Neeta Jääskö SSN:stä sanoo.

Jääskö on ehdokkaana saamelaiskäräjävaaleissa.

Korpijaakko-Labba: ILO-sopimus koskee kansoja, ei yksittäisiä henkilöitä

SSN:n Neeta Jääskön mukaan jo Kaisa Korpijaakko-Labban kirjoituksen otsikko ”Juha Joonan alkuperäiskansakäsite ja saamelaismääritelmä – valtapolitiikkaa tutkimuksen valekaavussa” kertoo mistä on kyse.

– On väärin edes pohtia, ILO-sopimuksen kannalta, ”kuka” kuuluu alkuperäiskansaan. Oikeampaa olisi kysyä, mitkä kansat tai vähemmistöt kuuluvat alkuperäiskansoihin, ILO-sopimuksen tarkoittamalla tavalla, kirjoittaa Korpijaakko-Labba.

Joona: Määritelmän lähtökohtana ovat polveutuminen ja nykyaikana kulttuurin säilyttäminen

Kaisa Korpijaakko-Labba viittaa kirjoituksessaan oikeustieteen lisensiaatti, tutkija Juha Joonan tulkintaan alkuperäiskansojen oikeuksien ILO 169 -sopimuksesta.

Joona kirjoittaa Lakimies-lehdessä 4/2013, että ILO-sopimukseen sisältyvän määritelmän – ja hänen mielestään näin myös alkuperäiskansaa koskevan yleisemmän määritelmän – lähtökohtana ovat polveutuminen ja nykyaikana kulttuurin säilyttäminen.

– ILO-sopimuksen mukaan kysymys on henkilöistä, jotka polveutuvat siitä väestöstä, joka maan valloituksen tai asuttamisen tai nykyisten valtiorajojen aikaan asui maassa tai sillä maantieteellisellä alueella, johon maa kuuluu ja jotka ovat säilyttäneet ainakin osittain perinteisiä instituutioitaan, Joona kirjoittaa.

Korpijaakko-Labba painottaa ryhmähyväksyntää

Kaisa Korpijaakko-Labba väitteli vuonna 1989 oikeustieteen tohtoriksi Lapin yliopistosta aiheesta ”Saamelaisten oikeusasemasta Ruotsi-Suomessa. Oikeushistoriallinen tutkimus Länsi-Pohjan Lapin maankäyttöoikeuksista ennen 1700-luvun puoliväliä”.

Korpijaakko-Labban mukaan olennaista on painottaa juuri ryhmäidentifikaation merkitystä määräävänä tekijänä alkuperäiskansakäsitteen kannalta.

SSN julkaisee Korpijaakko-Labban kirjoituksen hänen omasta pyynnöstään.

– Olen huolissani viimeaikaisista saamelaisten oikeuksien vastustamiseen tähtäävistä kirjoituksista ja erityisesti sen mahdollisista vaikutuksista nuoriin saamelaisiin, Korpijaakko-Labba sanoo SSN:n tiedotteessa.

Kirjoituksessaan Korpijaakko-Labba käsittelee myös metsäsaamelaiskäsitetta, poronomadismin väitettyjä haittavaikutuksia, lapinveromaitten väitettyä siirtymistä valtion omaisuudeksi, vuoden 1962 väestöntutkimusta ja YK:n rotusyrjinnän vastaisen komitean suosituksia.

Neeta Jääskö sanoo, että SSN:n mielestä Korpijaakko-Labban korjaukset virheellisiin väittämiin ovat tärkeitä myös KHO:ssa käsiteltävänä olevien valitusten takia. Valitukset koskevat saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakemista.

Korpijaakko-Labba artikkeli (pdf (siirryt toiseen palveluun)) on SSN:n nettisivuilla (siirryt toiseen palveluun). Juha Joonan artikkelin voi ostaa Edilexin sivulta (siirryt toiseen palveluun).