Hesassa, stadissa vai tsadissa – katso täältä, miksi sillä on oikeasti väliä

Kaupunkien ja kuntien nimet sekä niiden taivutus herättävät suomalaisissa paljon tunteita. Oma kotipaikka mäkineen ja pikkukylineen on usein niin tärkeä ja rakas, että väärän muodon käyttö voi tuntua henkilökohtaiselta loukkaukselta.

Kotimaa
Helsinki haukkasi Sipoon länsiosan

Laukaalla, Ylitorniossa, Joroisilla. Näillä kaikilla paikkakunnilla nähdään punaista, kun ne on taivutettu "väärin", vaikka puhtaasti kieliopillisesti ajatellen taivutus olisikin oikea.

– Usein lähtökohtana käytetään sitä muotoa, jota paikalliset käyttävät. Nimet kantavat historiaa mukanaan. Niillä on oma paikallinen merkityksensä, joka on paljon isompi kuin pelkkä nimi, sanoo Joroisista lähtöisin oleva lukion äidinkielenopettaja Hannele Ambrusin.

Kotimaisten kielten keskus on julkaissut 14-sivuisen luettelon (siirryt toiseen palveluun) kuntien nimistä ja niiden taivutuksesta. Harva kuitenkaan kulkee monistepino kainalossa kylillä. Kuntien – ainakin useimpien – taivuttamisessa toimii yllättävän yksikertainenkin logiikka.

– Ajattelen, että kaupungeissa asutaan ja ollaan tavallaan sisällä. Maaseudulla on paljon tilaa ympärillä ja viihdytään ulkona. Ollaan Vehmaalla ja Ylitorniolla, pohtii kirjailija Jari Järvelä.

Väärä muoto sattuu sydämeen

Etenkin pienten, huonommin tunnettujen kuntien nimet ja niiden taivutus herättävät suomalaisissa paljontunteita. Oma kotipaikkakunta kaikkine mäkineen ja pikkukylineen on ihmisille niin tärkeä ja rakas, että väärä taivutus tuntuu henkilökohtaiselta loukkaukselta. Voi puhua jopa kieliraivosta.

Käyttämällä paikannimiä näin paljastat, kuulutko alkuperäisheimoon vai oletko muukalainen.

Jari Järvelä

– Siinä korostuu vähän salaseuramainenkin me ja muut -ajattelu oman elämänpiirin ympärillä. Maailman napa on oma piha, kaupunginosa ja kylä. Osasyy raivolle on varmasti siinä, että nimenomaan ulkopaikkakuntalaiset taivuttavat nimeä väärin, Jari Järvelä toteaa.

Etenkin lapsuudenmaisema on suomalaisille pyhä.

– Pienenä lapsena maailma on kovin pysyvä, turvallinen ja tarkkarajainen. Kun kasvaa, huomaa, että on yhä enemmän asioita, joihin ei pysty vaikuttamaan. Kaikki omat toiveet eivät toteudukaan. Siksi siinä ehkä riiputaan niin tiukasti, Järvelä pohtii.

Oudot hesalaiset

Kotiseudun paikannimien varjelu ei koske vain pieniä paikkakuntia. Maalainen paljastuu Helsingissä välittömästi.

– Jos olet Hesassa, sinut tuomitaan heti maalaiseksi. Pitää olla Helsingissä tai stadissa, ja todella ytimessä asuvat ovat tsadissa. Käyttämällä paikannimiä näin paljastat, kuulutko alkuperäisheimoon vai oletko muukalainen, Järvelä toteaa.

Toisaalta Etelä-Suomen yläpuolella suhtaudutaan tietyllä asenteella pääkaupunkiseudulta tai muualta Suomesta tuleviin. Äidinkielenopettaja Hannele Ambrusin ottaa esimerkiksi Savon.

– Savolaiset suhtautuvat kaikkeen aika letkeästi. Ajatellaan vain, että tämä tyyppi on nyt tullut jostain muualta: pääkaupunkiseudulta tai Länsi-Suomesta, jossa nyt asuu ihan kummallista väkeä. Eivät he osaa sanojakaan kunnolla, Ambrusin toteaa.

Finnevikin muinainen kylä

Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa työskentelevä nimistöntutkija Sami Suviranta on kiertänyt Savossa keräämässä paikannimiä talteen kotimaisten kielten keskuksen nimiarkistoon. Suomenkielisiä nimilippuja on kertynyt kaikkiaan noin kolme miljoonaa.

Ajatellaan, että tämä on tullut jostain pääkaupunkiseudulta, jossa nyt asuu ihan kummallista väkeä.

Hannele Ambrusin

– Olen kerännyt niistä joitakin tuhansia. On erittäin tärkeää, että nimet saatu talteen nimenomaan siinä muodossa, jossa kansa niitä käyttää. Tarvitsen sellaista tietoa itsekin joka päivä omassa työssäni, Suviranta sanoo.

Paikkaan liittyvä identiteetti on tuttu ilmiö myös Espoossa. Suvirannan mukaan se tulee esiin uusien asuinalueiden ja katujen nimistöä suunnitellessa. Siksi pyritään säilyttämään alueelle ominaista vanhaa kulttuuria.

Palautetta tulee eniten ruotsinkielisestä nimistöstä.

– Espoon pisin silta avattiin ihan hiljattain. Sen nimi on Finnevikinsilta. Saimme palautetta, että milloin nimi suomennetaan. Nimi kuitenkin tulee muinaisesta Finnevik-nimisestä kylästä, jonka nimelle ei ole olemassa suomenkielistä vastinetta.