Someen voi väsähtää – "Hyvät uutiset ja niiden tarve on korostunut viime aikoina"

Uutuudenviehätys on alkanut karsiutua pois sosiaalisesta mediasta, sanoo mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen. Keskustelut ja mielipiteiden vaihto sosiaalisessa mediassa sekä ylipäänsä internetissä ovat kärjistyneet ja samaan aikaan uusia some-alustoja on putkahdellut lisää.

Kotimaa
Kuvakaappaus Facebookista.
Yle

Tarttumapintaa sosiaaliseen mediaan riittää nykyään niin paljon, että osaa ihmisistä voivat jo somessa sekä internetissä ylipäänsä käytävät keskustelut ja linkkien tai klippien jakamiset väsyttää.

Mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen Turun yliopistosta myöntää ilmiön olemassaolon.

– Sosiaalisesta mediasta on alkanut karsiutua pois se uutuudenviehätys, mikä oli vielä selkeä noin kuusi - seitsemän vuotta sitten. Samalla kun sosiaalista elämää ja arkista vuorovaikutusta on siirretty some-alustoille, voi sen käyttö tuntua työltä sen takia, ettei nähdä enää vaihtoehtoja, Paasonen sanoo, ja viittaa tällä siihen, että sosiaalisessa mediassa mukana oleminen on nykyisin oletusarvo.

– Vaatii aika paljon ponnisteluja, jos haluaa olla yhteydessä ystäviin ja tietää missä mennään olematta mukana sosiaalisessa mediassa.

Nettikeskustelut kärjistyneet jo kauan

Keskustelu nettipalstoilla ja sosiaalisessa mediassa on kärjistynyt viime aikoina esimerkiksi sekä talouteen että maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Ilmiö ei ole kuitenkaan uusi.

– Kärjistyminen on ollut ominaista hyvin pitkään nettikeskusteluissa. Ne polarisoituvat hyvin herkästi eli tulee vastakkaisia mielipiteitä ja keskustelu ei ole keskustelua vaan huutamista. Tällaiset maltilliset, eri näkökulmia pohdiskelevat pidemmät puheenvuorot eivät välttämättä saa eniten tykkäyksiä tai huomiota, hymyilee Susanna Paasonen.

Tällaiset maltilliset, eri näkökulmia pohdiskelevat pidemmät puheenvuorot eivät välttämättä saa eniten tykkäyksiä tai huomiota.

Susanna Paasonen, mediatutkimuksen professori

Käyttäjien katoaminen sosiaalisen median alustoilta ei välttämättä kuitenkaan liity keskustelujen kärjistymiseen.

– Esimerkiksi nuoret käyttäjät ovat jo siirtyneet Facebookista muille alustoille, kuten Snapchatiin ja Whatsappiin, ja sinne on siirretty aktiivisempi käyttö. Toisaalta taas, jos joku on ollut siellä Facebookissa jo kymmenen vuotta, voi olla, ettei jakseta enää junnata siellä päivittäin tunteja, pohtii Paasonen.

Syy väsymiseen voi löytyä myös hyvien uutisten puuttumisesta.

Jaetulla sisällöllä merkitystä

Susanna Paasonen arvelee, että yksi syy käyttäjien some-väsymiseen löytyy jaettujen linkkien ja klippien sisällöstä.

– Niiden klippien joukossa, mitä tällä hetkellä jaetaan, ovat hyvät uutiset harvassa. Niiden tarve on korostunut viime aikoina selvästi, ja löytyyhän jo esimerkiksi klikkaussivustoja, jotka jakavat vain hyviä uutisia. Nämä voi nähdä vastakohtana esimerkiksi raivoa ja ärtymystä herättäville sisällöille, Paasonen toteaa.

– Tosin tässä on se ongelma, että jos kaikki menee sellaiseksi lässyttämiseksi, sillä voi olla ikäviäkin vaikutuksia julkiselle keskustelulle.