Turvapaikanhakijoiden joukossa vain vähän vammaisia

Sisäministeriön arvion mukaan Suomeen saapuu tänä vuonna 30 000 turvapaikanhakijaa. Turvapaikanhakijoiden joukossa on vain vähän vammaisia. Yksi syy tähän on se, että matkan tekeminen on vaikeaa erityisesti liikuntavammaisille.

turvapaikanhakijat
Kuuro pakolainen Dlshad Qambar.
Kuuro pakolainen Dlshad Qambar.

Eurooppaan saapuu tänä vuonna ennätyksellisen paljon pakolaisia.

Sisäministeriö arvioi, että Suomeen saapuu tänä vuonna kaikkiaan 30-tuhatta turvapaikanhakijaa, kaksi kertaa aiempaa arviota enemmän. Eniten heitä saapuu Suomeen Somaliasta, Afganistanista ja erityisesti Irakista.

Vammaisia ei tästä joukosta juurikaan löydy.

– No hyvin pieni osa, että tässä minun urani osalta on ollut, sanotaanko alle kymmenen. Eli prosentuaalisesti hyvin pieni määrä, kertoo Helsingin turvapaikkayksiköstä vastaava tulosalueen johtaja Minna Serradj Maahanmuuttovirastosta.

Monelle vammaiselle pakomatka on ylivoimainen sen vaativuuden vuoksi. Serradjin mukaan valtaosa vammaisista turvapaikanhakijoista onkin kuuroja, joilla ei ole liikuntavammaa.

– No varmasti ainakin se, että tuo matka on semmoinen, että vammaisen henkilön saattaa olla hankala selviytyä toi matka noista maista mistä meillekin eniten tulee turvapaikanhakijoita, Serradj sanoo.

Käytännössä vammaiset joutuvat jäämään kotimaahansa tai pakolaisleireille, joilla olosuhteet ja mahdollisuus esteettömään elämään ovat hyvin heikot.

Suomessa oleskeluluvan saadakseen täytyy turvapaikanhakijan olla todistettavasti vaarassa omassa maassaan, jos hänet palautetaan sinne.

Oleskelulupa voidaan myöntää myös yksilöllisen syyn perusteella, ja joskus myös vamma voi vaikuttaa harkintaan

– Se voi joissakin tilanteissa vaikuttaa, mutta se voi myös vaikuttaa sitten ihan myös oleskeluluvan saamiseen. Joissakin maissa esimerkiksi saatetaan niinkun vammaisia ihmisiä käyttää hyväksi näissä sotatilanteissa, Minna Serradj kertoo.

Pakoon väkivaltaisuuksia ja syrjintää

Kuuro Dlshad Qambar lähti Irakista jo neljä ja puoli vuotta sitten pakoon väkivaltaisuuksia ja syrjintää.

– Elämä Irakissa oli vaikeaa. Työtä ei ollut ja kuuroja syrjitään rajusti. Tilanne oli vaikea ja oli pakko lähteä Eurooppaan. Kaverini olivat jo paenneet Irakista Yhdysvaltoihin ja Belgiaan. Irakissa oli paljon taisteluja ja vihaa, Dlshad kertoo.

– Turkissa olin viisi päivää piilossa bussissa ja rekassa, minkä jälkeen jäin jossain oudossa paikassa pois kyydistä ja jatkoin matkaa jalan. Lopulta saavuin lentämällä Suomeen. Kaikkiaan siihen kului 20 päivää, Dlshad kertaa matkansa vaiheita.

Haastattelimme Dlshadia suomalaisella viittomakielellä. Sitä hän on opiskellut Helsingissä Kuurojen kansanopiston maahanmuuttajalinjalla. Opintoihin kuuluu myös suomen kielen ja tietotekniikkaopintoja. Lopullisena tavoitteena on peltiseppäopinnot.

Tätä nykyä Dlshad voi käyttää Kelan järjestämää tulkkauspalvelua. Tämä onkin ainoita yhteiskunnan kustantamia vammaispalveluita, joita pakolainen voi saada ennen oleskeluluvan saamista, mutta sen käyttö rajoittuu lähinnä haastattelutilanteisiin.

– Kun tulin tänne ensimmäisen kerran, minulle järjestettiin viittomakielen tulkki, joka viittoi suomalaista viittomakieltä, mitä en ymmärtänyt lainkaan. Toisella kerralla tulkki käytti kansainvälistä viittomista, jota ymmärsin hieman, ja asiat alkoivat selvitä, Dlshad kertoo.