Video: Mitä turvapaikanhakijalta kysytään Maahanmuuttoviraston puhuttelussa?

Maahanmuuttoviraston ylitarkastajilla on ollut kädet täynnä töitä syksyn aikana. Lukuisat turvapaikanhakijat päätyvät viraston tuolille anomaan turvapaikkaa Suomesta. Kävimme katsomassa, mitä hakijoille tehtävissä puhutteluissa tapahtuu.

turvapaikanhakijat
virkailija ja asiakas pöydän ääressä

Maahanmuuttovirasto järjesti toimittajille tilaisuuden, jossa lavastettiin turvapaikkahakijalle pidettävän puhuttelu. Tilanne ja hakija ovat kuvitteellisia, mutta muuten puhuttelu vastaa aitoa tilannetta.

Lavastetussa tapauksessa turvapaikkaa Suomesta hakee kuviteltu 23-vuotias henkilö nimeltään AI Ali Issam. Issam on lähtöisin Irakin Bagdadista ja on saapunut Suomeen kesällä. Etniseltä taustaltaan Issam on arabi ja uskonnoltaan sunnimuslimi. Hän hakee turvapaikkaa Suomesta, koska hänen sukulaisiaan on siepattu ja surmattu kotimaassaan Irakissa ja hän pelkää henkensä puolesta.

Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Mikko Huhtalan vetämässä puhuttelussa selvitetään muun muassa mikä on saanut Issamin lähtemään kotimaasta ja miksi hän uskoo tarvitsevansa turvapaikkaa. Lisäksi tiedustellaan hänen perheenjäsenistään ja selvitetään, onko hakijalla jo perhesuhteita Suomeen tai työ- tai opiskelupaikkaa täällä.

Keskustelussa pyritään käyttämään mahdollisimman avoimia kysymyksiä, jotta turvapaikanhakija kertoisi tilanteestaan omin sanoin.

– Jos tästä avoimesta vastauksesta sitten nousee esille kohtia, jotka herättävät meidän mielenkiinnon, niin niitä käydään sitten tarkemmin läpi tarkentavilla kysymyksillä, sanoo Huhtala.

Lisäkysymyksillä puhuttelija pyrkii varmentamaan puhuuko hakija totta. Kysymyksiä tehdessään maahanmuuttoviraston ylitarkastajilla on käytössään taustatietoja lähtömaasta sekä tiedot aikaisemmista Rajavartiolaitoksen ja poliisin tekemistä haastatteluista.

Puhuttelun kesto vaihtelee paljon

Nopeimmillaan puhuttelu voi olla ohi alle tunnissa, mutta joissain tapauksissa se voi venyä jopa useisiin päiviin. Normaalisti puhuttelussa käytetään tulkkia, mikä osaltaan hidastaa keskustelua. Huhtalan mukaan keskimäärin puhutteluun kuluu noin kolme tuntia ja yksi tarkastaja tekee niitä kahdesta kolmeen kappaletta päivittäin.

Puhuttelun jälkeen Maahanmuuttovirasto käsittelee tapauksen ja tekee päätöksen turvapaikan myöntämisestä. Lyhyimmillään selkeän päätöksen voi saada jo parin viikon sisään, mutta keskimäärin turvapaikkapäätöstä saa tällä hetkellä odottaa yli puoli vuotta.

Maahanmuuttoviraston mukaan noin 60 prosenttia Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista päätyvät viraston tutkittavaksi. Vielä elokuussa hakijoiden käsittelyyn oltiin resursoitu 75 henkilötyövuotta, mutta marraskuuhun mennessä tätä nostetaan jo 175 henkilötyövuoteen.

Viraston mukaan tilanne on haastava, sillä turvapaikanhakumenettely on mitoitettu niin, että Suomessa hoidetaan noin 4 000 turvapaikanhakijaa vuodessa. Aikaa vievää puhuttelumenettelyä tulisikin viraston mukaan jatkossa miettiä uudelleen, sillä hakijoiden määrän lisääntyessä aika ja resurssit käyvät pian vähiin.

Simuloidussa haastattelussa olleelle kuvitteelliselle AI Ali Issamille annettiin turvapaikka Suomesta ja myönnettiin jatkuva oleskelulupa neljäksi vuodeksi. Hänen tapauksessaan henkilöllisyystiedoista ei löytynyt merkkejä väärentämisestä eikä Maahanmuuttovirastolla ollut aihetta epäillä Issamin kansalaisuutta, kotipaikkaa taikka hänen kertomiaan kokemuksia.