Pentti Haanpää: Kauneuden kirous

Kauneuden kirouksen päähenkilö on muusta Pentti Haanpään tuotannosta poiketen nainen, Anna Ansala. Hän on köyhän mylläriperheen nuorempi tytär ja poikkeuksellisen kaunis jo nuorena, kirjoittaa Juha Pikkarainen kirja-arviossaan.

Pentti Haanpää
Pentti Haanpää: Kauneuden kirous - kirjan kansi
Into Kustannus

Kustannusmaailma on Suomessakin kokenut ison myllerryksen. Vanhat kustantajat vaihtavat omistajaa tai yhdistyvät ja uusia ilmaantuu tilalle. Taustalla vaikuttaa koko kirja-alan muutos sähköiseen ja digitaaliseen suuntaan. Kirjailijat valittavat, että heidät on jätetty heitteille. Joidenkin kustantajien mielestä kirjailijoiden pitäisi muuttua kirjailijoista sisällöntuottajiksi ja helppoheikeiksi, jotka kauppaavat tarinoitaan niitä tarvitseville ja eniten maksaville. Ellet muutu, vaihda alaa.

Kirjailijat ovat aina olleet kustantajien armoilla. Hyvä esimerkki on uransa loppulla akateemikoksi esitetty ja tänään yksi kirjallisuutemme kärkinimistä eli Pentti Haanpää. Hän joutui isojen kustantajien boikottiin vuonna 1928, kun ei suostunut kirjojensa sensurointiin. Kun kynällä elantonsa hankkiva Haanpää ei saanut romaanejaan julki, hän muokkasi niistä novelleja ja tarinoita. Ne hän myi pääasiassa työväenlehtiin tai jätti kokonaan julkaisematta.

Äsken ilmestyi Innon kustantamana Pentti Haanpään aikaisemmin julkaisematon pienoisromaani Kauneuden kirous. Kirjan alkusanat kirjoittaneen Matti Salmisen mukaan teon on kirjoitettu vuoden 1944 lopulla. Aihe on peräisin kirjailijan isältä. Haanpää kirjoitti romaanista myös elokuvakäsikirjoituksen, jota tarjosi Fenno-Filmille mutta se hylättiin. Haanpää muokkasi käsikirjoitusta moneen kertaan mutta se ei kelvannut kustantajille. Muokkaamisen jälkeen Haanpää myi monet romaanin luvut novelleina eri lehdille ja julkaisi niistä muutamia omissa novellikokoelmissaan. Tekstit oli saatava kaupaksi, koska leipä oli makiaa.

Anna uskoo itsekin poikkeukselliseen kauneuteensa

Kauneuden kirouksen päähenkilö on muusta Haanpään tuotannosta poiketen nainen, Anna Ansala. Hän on köyhän mylläriperheen nuorempi tytär ja poikkeuksellisen kaunis jo nuorena. Perheessä aletaan säälitellä, että olisi suoranainen vääryys, jos noin kaunis tyttö joutuisi pelkkiin piian hommiin sontaa luomaan ja pyykkiä pesemään. Se olisi vastoin luojan luomistyötä. Anna uskoo itsekin poikkeukselliseen kauneuteensa ja sen avulla saatavaan helpompaan elämään.

Annan sisar Manta pestautuu piiaksi pitäjän ökytaloon ja vie yhdellä kotireisulla Annan mukanaan. Puuhakas Manta kiinnosti nuorta isäntää ja pääsi naimisiin tämän kanssa. Häissä Anna tapasi naapuripitäjän kuulun häntäheikin ja isännän Jaakko Kortteen, joka tarvitsi piikaa. Vaimo oli vakavasti sairas ja Jaakko himoitsi kaunista Annaa. Vaimon kuoltua Anna peri hänen paikkansa. Aluksi Jaakko eli kuin huumassa Annan kauneudesta mutta pian vanhat tavat palasivat, edes kaksi Annan tekemää lasta ei Jaakkoa hillinnyt.

Kauneus koituu kiroukseksi

Lapset eivät pidätelleet Annankaan halua helpommasta elämästä ja yhdessä Jaakon kanssa he karkasivat kaupunkiin jättäen entisen taakseen. Annaa ei vanheneva Jaakko kuitenkaan kiinnosta. Hän pakenee tätäkin kauas pohjoisen rajajoelle ja lopulta joen toiselle puolelle kauppiaan ja salakuljettajan jalkavaimoksi. Kauppiaan kuoltua Annalla on edessä ankea paluu Mantan emännöimään taloon. Viimeinen koti löytyy kotipitäjän perimmäisestä talosta. Sinne Anna ylpeänä ja häpeää peläten kuolee nälkään, koska ei kykene nöyrtymään. Kauneus oli koitunut Annan kiroukseksi.

Vaikka Pentti Haanpään Kauneuden kirous sijoittuu ajallisesti 1900-luvun ensimmäisille vuosikymmenille, tarjoaa se kurkistusreiän omaan aikaamme. Tänään on ihmisen kauneus arvossaan ja sen eteen tehdään mitä tahansa. Annan tavoin sen uskotaan tarjoavan helppoa elämää ja maallista onnea. Sitä se tuo vain äärimmäisen harvoilla ja useimmille käy Annan tavoin.

Pentti Haanpään Kauneuden kirous ei ole mikään mestariteos. Se on kuitenkin tuttua Haanpäätä ja hyvä osoitus siitä, miten ammattimies voi kirjoittaa vaikka toisen tarinan pohjalta oman tarinansa. Romaani on lukemisenarvoinen kaikille Haanpään kirjallisuuden ystäville.

Kirjoittaja on kemijärveläinen kirjallisuuden harrastaja.