1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (EKSOTE)

Eksote-jäsenyys sai sinettinsä Imatralla

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Eksoten perussopimuksen maanantaina. Myös Imatrankosken kehittäminen sai hyväksynnän.

Kuva: Yle

Imatran kaupungin liittyminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) täysjäseneksi sai Imatran puolesta sinettinsä maanantai-iltana. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Eksoten uudistetun perussopimuksen.

Uudistettu sopimus astuu voimaan ensi vuoden alussa.

Puheenvuoroja kokouksessa käyttäneet valtuutetut pitävät hyvänä, että Imatran sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät leveämmille harteille.

Arto Siitosta (sd.) kuitenkin jäi vaivaamaan sopimuksessa mainittu uusien alijäämien välttäminen. Siitosen mielestä virke voi aiheuttaa kunnissa tulkintaerimielisyyksiä.

– Pitääkö se sisällään irtisanomisia ja palveluverkon supistamista?, Siitonen kysyi.

Perussopimuksen mukaan kuntien valtuustot edellyttävät, että Eksote toimii siten, ettei kuntayhtymälle synny uutta alijäämää.

Eksotelle Imatralta runsaat 670 työntekijää

Imatran kaupungin on suoritettava Eksotelle vuosien 2010-2015 tietoteknisestä ja muusta kehittämisestä noin kahden miljoonan euron kertakorvaus.

Lisäksi Eksoten jäsenkuntien tulee vahvistaa, että kuntayhtymän tasessa ei ole ensi vuoden alussa erikoissairaanhoitoon kohdistuvaa alijäämää eli sellaista alijäämää, joka tulisi Imatran maksettavaksi.

Ensi vuoden alusta alkaen mahdollisesti syntyvästä uudesta alijäämästä vastaavat kaikki perussopimuksessa määritellyt Eksoten jäsenkunnat peruspääomaosuuksiensa mukaisessa suhteessa. Samalla valtuustot kuitenkin edellyttävät, ettei uutta alijäämää synny.

Imatralta siirtyy Eksotelle runsaat 670 sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijää vanhoina työntekijöinä.

Seuraavaksi perussopimusluonnos lähtee muiden Eksoten jäsenkuntien käsiteltäväksi.

Imatrankosken kaava läpi

Kaupunginvaltuusto hyväksyi myös kaavamuutoksen, joka mahdollistaa Imatrankosken torin kehittämisen sekä Einonkatu 6:ssa sijaitsevan vanhan toimistorakennuksen purkamisen. Tilalle on kaavailtu asuin- ja liikerakennusta.

Lisäksi Einonkadun alle voi rakentaa maanalaisia parkkipaikkoja.

Arto Siitonen totesi, ettei hän vastusta itse kaavaa. Hän kuitenkin kysyi, onko kaupunki tehnyt Imatrankosken keskustan kehittämisessä riskikartoitusta samalla tavalla kuin aikoinaan Koskentorin kanssa. Siitonen viittasi Einonkadun tontin lisäksi Napinkulman taloon.

Kaupunki on mukana alueen kehittämisessä tytäryhtiöidensä kautta ja taannut niiden lainoja useiden kymmenien miljoonien edestä.

Koskentori on myynnissä, mutta kaupunginhallituksen puheenjohtajan Anna Helmisen (kok.) mukaan kohde on liian pieni isojen sijoitusyhtiöiden näkökulmasta.

– Koskentorin korittaminen uusien kohteiden kanssa lisää kiinnostusta. Kaupungin takausvastuut pienentyvät, kun ostaja löytyy, Helminen vastasi Siitoselle.

Heikki Luukkanen (sd.) totesi vielä, että monet hankkeet lähtevät liikkeelle yhdessä yksityisen ja julkisen pääoman kanssa.