Hirvensalossa keskusteltiin turvapaikanhakijoista – alueen asukkaat huolissaan turvallisuudesta

Turun kaupunki, SPR, poliisi ja seurakunta järjestävät keskustelutilaisuuksia asukkaille niillä alueilla, joilla järjestetään turvapaikanhakijoiden hätämajoitusta. Ensimmäinen keskustelutilaisuus järjestettiin Hirvensalossa. Keräsimme yhteen osan tilaisuudessa esitetyistä kysymyksistä ja vastauksista.

turvapaikanhakijat
Ihmisiä keskustelutilaisuudessa
Turvapaikanhakijoiden hätämajoituksesta järjestetty keskustelutilaisuus kokosi Wäinö Aaltosen koulun ruokasaliin nelisenkymmentä hirvensalolaista. Paula Koskinen / Yle

Turun kaupunki järjestää keskustelutilaisuuksia niillä alueilla, joihin perustetaan turvapaikanhakijoiden hätämajoitustiloja. Hirvensalossa järjestettyyn keskustelutilaisuuteen osallistui nelisenkymmentä alueen asukasta.

Keskustelu oli vilkasta ja monet asukkaat olivat huolissaan turvallisuudesta.

Kokosimme yhteen osan tilaisuudessa esitetyistä kysymyksistä ja vastauksista.

*Kaupunki on osoittanut hätämajoitustiloiksi kuusi mahdollista kohdetta. Tulevatko kaikki kuusi paikkaa hätämajoituskäyttöön? *

Ensisijainen tavoite on saada lisää vastaanottokeskuksia, mutta jos vastaanottokeskuksia ei ole, joudutaan turvapaikanhakijoita hätämajoittamaan. Kaikki kuusi paikkaa ovat varalla, mutta SPR päättää, mitä majoitustiloja otetaan käyttöön. Esimerkiksi entinen retkeilymaja on jo otettu käyttöön, vastaavat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli Manni ja Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen.

Miten sisäilmaongelmien takia käytöstä poistetut Kastun, Pernon ja Runosmäen koulut soveltuvat turvapaikanhakijoiden majoitustiloiksi?

Koko koulurakennuksia ei oteta käyttöön, vaan niistä käytetään vain niitä tiloja, jotka soveltuvat tilapäisiksi majoitustiloiksi, sanoo Petri Tulonen Kiinteistöliikelaitokselta.

Miten pitkään hätämajoitustiloja on tarkoitus käyttää?

Päämäärä on, että vastaanottokeskuksia perustetaan niin paljon, että kaikki turvapaikanhakijat pääsevät niiden piiriin. Hätämajoituspaikoista ei ole tarkoitus tehdä pysyviä keskuksia. Heinänokka on käytössä turvapaikanhakijoiden majoitustilana huhtikuun loppuun asti. Myös retkeilymaja voi olla poikkeus, kertoo SPR:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen.

*Heinänokkaan on hätämajoitettu vajaat sata turvapaikanhakijaa. Miten Heinänokan ja muiden turvapaikanhakijoiden majoitustilojen ympärillä asuvien ihmisten turvallisuus taataan? *

Heinänokan vartioinnista on huolehdittu yöaikaan. Päiväsaikaan vapaaehtoiset vartioivat tilannetta. Turvallisuusongelmia alueella ei ole tullut seurakunnan tietoon, kertoo Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hallintojohtaja Hannu Kallio.

Turvapaikanhakijoille annetaan ohjeistus siitä, kuinka Suomessa on tapana käyttäytyä. Heinänokassa olevia turvapaikanhakijoita on esimerkiksi opastettu siitä, mikä omakotitaloalueen merkitys on ja mitä tarkoittaa omakotitalon piha, jatkaa Turun vastaanottokeskuksen johtaja Jaana Sikiö.

Lähtökohtaisesti siellä on vilpittömästi turvapaikanhakijoita. Hyvin harva heistä haluaa tehdä mitään sellaista, joka vaarantaisi turvapaikkahakemuksen. Turvapaikanhakijoista ei ole uhkaa tai vaaraa ympäristölleen. Tehostettuun vartiointiin ei ainakaan toistaiseksi ole kokemuksen mukaan tarvetta. Jos jotain konkreettista tapahtuu, niin ilman muuta niistä tulee ilmoittaa poliisille. Silloin päästään heti kertomaan turvapaikanhakijoille, miten voi ja miten ei voi tehdä, sanoo komisario Kai Loukkaanhuhta Lounais-Suomen poliisista.

*Riittävätkö poliisin resurssit? *

Poliisin resurssit riittävät tällä hetkellä ja riittävät varmaan jatkossakin. Tietysti turvapaikanhakijat työllistävät poliisia ja jos vauhti jatkuu tällaisena, täytyy poliisin laittaa entistä enemmän väkeä tutkintapuoleen, jotta saamme turvapaikkaprosessit eteenpäin.

Jos ajatellaan yleistä järjestystä ja sitä osaa poliisin tehtävästä, niin tässä asiassa turvapaikanhakijat ovat vielä niin marginaalinen lisäys, ettei sillä ole oleellista merkitystä, sanoo komisario Kai Loukkaanhuhta Lounais-Suomen poliisista.

*Miten suuri osa Turussa tehdyistä seksuaalirikoksista on turvapaikanhakijoiden tekemiä? *

Erittäin pieni osa seksuaalirikoksista on turvapaikanhakijoiden tekemiä. Ulkomaalaistaustaisilla on tilastojen valossa suurempi riski syyllistyä seksuaalirikoksiin, mutta näiden rikosten tekijät ovat yleensä pidempään maassa olleita tai turisteja, komisario Kai Loukkaanhuhta Lounais-Suomen poliisista vastaa.

Millaista on turvapaikanhakijoiden arki vastaanottokeskuksessa?

Turvapaikanhakijat otetaan vastaan poliisilta, majoitetaan vastaanottokeskukseen ja heille annetaan informaatiota siitä, mitä tulee tapahtumaan.

Turvapaikanhakijat käyvät poliisin ja maahanmuuttoviraston puhuttelussa. Suomen kielen opiskelu aloitetaan heti, sillä se on ehdoton tie kotoutumiseen, jos turvapaikka myönnetään. Pansion vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijat tekevät itse ruokansa. Lapset menevät kouluun, jolloin perheen arki muodostuu aika normaaliksi. Turvapaikanhakijat saavat liikkua vapaasti, käyvät mahdollisesti kyläilemässä ystävien tai sukulaisten luona, jos heillä on sellaisia täällä, kertoo Turun vastaanottokeskuksen johtaja Jaana Sikiö.

Miten paljon rahaa turvapaikanhakijat saavat?

Vastaanottokeskuksessa asuva aikuinen turvapaikanhakija, joka hankkii ja laittaa ruokansa itse, saa kuukaudessa hieman yli 300 euroa. Jos turvapaikanhakijalla on lapsia, maksuun tulee korotuksia, kertoo Maahanmuuttoviraston johtaja Jorma Kuuluvainen.

Paljonko maksaa yksi turvapaikanhakija kuukaudessa?

Kustannus valtiolle on 1300-1400 euroa kuukaudessa, vastaa Maahanmuuttoviraston johtaja Jorma Kuuluvainen.

Molemminpuolista apua

Keskustelussa kannustettiin paikallisia asukkaita olemaan yhteydessä turvapaikanhakijoihin. Pauli Heikkinen kehotti Satavan asukkaita menemään esittäytymään Heinänokkaan. Hän arvelee, että se olisi molemmin puolin hyvä asetelma. Kai Loukkaanhuhta on samaa mieltä.

– Tämä on asia, josta meidän ja teidän pitää keskustella, Loukkaanhuhta sanoi.

Turvapaikanhakijat haluaisivat olla jotenkin tarpeellisia. Olisiko meillä antaa jotakin, mitä he voisivat tehdä meidän hyväksi?

Tuomo Norvasuo

Huolen lisäksi keskustelutilaisuudessa nousi esille myös ajatuksia siitä, kuinka paikalliset asukkaat voisivat turvapaikanhakijoita auttaa. Eräs hirvensalolainen rouva esitti kysymyksen siitä, kuinka ylimääräiset omenat saataisiin kuljetettua turvapaikanhakijoiden iloksi Heinänokkaan.

– Asukkaat voisivat tulla vapaaehtoisten kanssa keräämään omenoita ja viedä ne mukanaan, Turun vastaanottokeskuksen johtaja Jaana Sikiö ehdotti.

Kirkkoherra Tuomo Norvasuo muistutti, että turkulaiset eivät ole ainoita, jotka miettivät, mitä he voisivat tehdä. Myös turvapaikanhakijoiden suunnalta on kuulunut puhetta siitä, mitä he voisivat tehdä.

– He haluaisivat olla jotenkin tarpeellisia. Olisiko meillä antaa jotakin, mitä he voisivat tehdä meidän hyväksi? Norvasuo kysyy.

_Seuraava keskustelutilaisuus järjestetään tiistaina 15.9.2015 Pansiossa, Paakarlan seurakuntakodissa klo 18. _