Teknologian käyttö laahaa Suomen kouluissa – saattaa olla vain eduksi

OECD:n mukaan tietokoneiden rajoitettu käyttö kouluissa näyttäisi johtavan parempiin oppimistuloksiin kuin keskimääräistä runsaampi tai ei käyttöä ollenkaan. Koulun ulkopuolella yli kuusi tuntia päivässä nettiä käyttäviä oli Suomessa vähän verrattuna muihin maihin.

internet
Ekaluokkalaiset opettelevat kymmensormijärjestelmää
Sirkka Haverinen / Yle

Suomi on OECD-maiden keskikastia koulujen tieto- ja viestintäteknologian käytössä, selviää Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tuoreesta raportista (siirryt toiseen palveluun). Tieto- ja viestintäteknologian käyttöä kouluissa arvioitiin indeksillä, joka oli muodostettu yhdeksän eri mittarin perusteella vuonna 2012 kerätystä aineistosta.

Yksittäisillä mittareilla mitattuna Suomi matelee jopa tilastojen häntäpäässä: esimerkiksi matematiikan tunneilla tietokoneita hyödynnettiin Suomessa kolmanneksi vähiten tarkastelussa mukana olleista OECD-maista.

Oppilaiden teknologiataitoja ja koulujen teknologian käyttöä mittaavan tutkimuksen mukaan tietokoneita on suomalaiskouluissa melko runsaasti, keskimäärin yksi kone kolmea oppilasta kohden, ja lähes kaikilla oli pääsy tietokoneelle koulussa. Siitä huolimatta esimerkiksi internetiä käytettiin kouluissa vain vähän muihin maihin verrattuna.

Suomen sijoitusta indeksissä pudottaa myös se, että koulun ulkopuolella tietokoneita käytettiin koulutyöhön erittäin vähän – ainoastaan Japanissa tämä oli vielä Suomeakin vähäisempää. Eniten tietokoneita hyödynnettiin koulun ulkopuolisessa koulutyössä Virossa.

Tietokoneiden määrä kouluissa oppilasta kohden ei ole Suomessa vuosien 2009 ja 2012 välillä muuttunut käytännössä olleenkaan. Tietokoneiden määrässä huomioitiin myös kannettavat tietokoneet ja tabletit, mutta ei esimerkiksi älypuhelimia.

Rajoitettu käyttö yhteydessä parhaisiin tuloksiin

Raportissa havaittiin, että tietotekniikan runsas hyödyntäminen ei toisaalta ollut välttämättä tavoiteltavaa. Oppilaiden runsas tietokoneiden käyttö ei aineiston perusteella johtanut välttämättä parempiin oppimistuloksiin, vaikka tietokoneisiin, verkkoyhteyksiin ja opetuskäyttöön tarkoitettuihin tietokoneohjelmiin on sijoitettu huomattavia summia.

Raportti päätyykin siihen lopputulokseen, että rajoitettu tietotekniikan käyttö kouluissa vaikuttaisi johtavan parempiin oppimistuloksiin kuin ei käyttöä ollenkaan, mutta toisaalta OECD:n keskiarvon ylittävä tietotekniikan käyttö oli yhteydessä selvästi huonompiin oppimistuloksiin.

Kohtuukäytön kärkikastia

Suomalaiset koululaiset ovat keskikastia myös internetin käytössä koulun ulkopuolella. Arkipäivinä internetiä käytettiin keskimäärin hieman alle 100 minuuttia päivässä ja viikonloppuisin 130 minuuttia päivässä. Esimerkiksi ruotsalaisoppilas kulutti keskimäärin 144 minuuttia internetissä arkipäivisin ja 176 minuuttia viikonloppuisin.

Suomessa olikin myös yli kuusi tuntia päivässä internetissä aikaansa viettäviä huomattavan vähän verrattuna useimpiin muihin vertailussa mukana olleisiin maihin. Yli kuusi tuntia päivässä nettiä käytti 4,1 prosenttia oppilaista. Osuus oli tätä pienempi ainoastaan Koreassa, Kiinan Shanghaissa, Turkissa ja Irlannissa. Ongelmakäyttäjien osuus oli suurin Venäjällä, jossa 13,7 prosenttia vietti aikaansa internetissä yli kuusi tuntia päivässä.

Yli kuuden tunnin päivittäisen internetin käytön on tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä muun muassa yksinäisyyden kokemiseen koulussa, myöhästelyyn ja koulusta lintsaamiseen.