Onko tässä kaivattu läpimurto? – Lehmät ja kanat saattavat syödä jatkossa kuitupuuta

Suomessa on haettu kiivaasti korvaavia tuotteita paperille. Puun kuidusta valmistettavasta mikrokiteisestä selluloosasta MCC:stä alan asiantuntijat kaavailevat monikäyttöistä raaka-ainetta. Nyt sen tutkimusta syvennetään metsien maakunnassa Etelä-Savossa.

Luonto ja ympäristö
Savonlinnassa sijaitseva kuitulaboratorio.
Pekka Havukainen / Yle

Mikkelin ammattikorkeakoulu haluaa tuoda biotalouden tutkimusta Etelä-Savoon. Savonlinnassa sijaitsevalle kuitulaboratoriolle on tarkoitus rakentaa 1500 neliömetrin lisärakennus, jossa syksyllä 2016 aloittaisiin mikrokiteisen selluloosan MCC:n tutkiminen. MCC on aine, jota valmistetaan puun kuidusta. Maailmalla ainetta on käytetty esimerkiksi lääketeollisuudessa.

– Mikrokiteiseen selluloosaan kohdistuu Suomessa paljon odotuksia. Koko ajan mietitään, että miten puusta saataisiin uusia tuotteita. Tämä on osa sitä prosessia. Nyt uusi laitteisto ja tutkimusryhmä avaavat uusia uria. Jatkossa voidaan tehdä kokeita uusilla tuotteilla, kertoo Mikkelin ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja Kalevi Niemi.

Mikrokiteistä selluloosan tutkimustyötä tehdään yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa, sillä Savonlinnassa käytetty valmistusmenetelmä on Aalto-yliopiston keksintö. Prosessiteollisuuden ja ympäristötekniikan professori Olli Dahl on tutkinut mikrokiteistä selluloosaa ainoana ryhmänsä Suomessa vuodesta 2006. Vuonna 2015 ryhmän kehittämän MCC:n valmistusmenetelmän patentti hyväksyttiin myös Yhdysvalloissa ja Kiinassa.

Savonlinnassa Aalto-yliopiston keksimä prosessi testataan suuremmassa mittakaavassa.

– Me ei pysytä sitä tekemään kuin muutamia kiloja päivässä ja tuotetestaukset vaativat satoja kiloja. Savonlinnan laitteiston avulla pystytään testaamaan MCC:n käyttöä esimerkiksi rehuksi. Sitä voivat lehmät käyttää ja myös muut märehtijät. Lisäksi siipikarjan tuotannossa tietyntyyppinen MCC on todettu vähentävän siipikarjan kuolleisuutta ja lisäävän lihakasvua. MCC:tä tullaan testaamaan myös muoviteollisuudessa ja vesien puhdistuksessa, Dahl kuvailee Savonlinnan suunnitelmia.

Rahoitusta valtiolta?

Kuitulaboratorion investoinnin arvo on kokonaisuudessaan neljä miljoonaa euroa. Uudisrakennuksen hinta on kolme ja puoli miljoonaa euroa. Lisäksi tarvittava laitteisto kustantaa puoli miljoonaa euroa.

– Meillä on pohjalla miljoona euroa Mamkin taseesta. Sitten olemme käyneet neuvotteluja ely-keskuksen ja maakuntaliiton kanssa, että saataisiin tähän laajennusosaan myös EU-rahaa. Loppu otetaan esimerkiksi lainarahana, Niemi pohtii.

Savonlinnan kaupunki on niin ikään lupautunut ostamaan neljän vuoden ajan teknologia-alan palveluja kuitulaboratoriolta vuosittain 100 000 eurolla. Lisäksi rahoitusta haetaan valtiolta, sillä biotalous on yksi hallituksen kärkihankkeista.

Kuitulaboratorion laajennuksen arvioidaan ajan myötä tuovan myös työpaikkoja Etelä-Savoon.

– Investoinnista aiheutuu välittömästi 30 henkilötyövuoden edestä työtä, kun rakentaminen alotettaisiin. Lisäksi tutkijamäärä nousisi kymmeneen henkilöön. Tavoite on tuoda myös teollisia työpaikkoja. Lisäksi prosessi-insinöörikoulutus profiloituu jatkossa selkeästi biotalouteen, Niemi arvioi.