"Tässä on kyse pikemminkin kokkaamisesta kuin rakentamisesta" – tulevaisuuden arkkitehtuuri esittäytyy Tallinnassa

Tallinnan arkkitehtuuribiennaalin päänäyttelyssä nähdään tulevaisuuden arkkitehtuuria. Rakennusten ulkoasua ja valmistusprosesseja tulevat muokkaamaan yhä enemmän robotiikka ja erilaiset kokeelliset materiaalit. Arkkitehtuurissa voidaan jatkossa hyödyntää vaikkapa hämäkinseittejä ja itsestään hajoavaa biomuovia.

kulttuuri
Kuva arkkitehtuuribiennaalista Tallinnassa.
An Atlas of Experiments in Materialized Information-teostaJussi Mankkinen / Yle

Tallinnan Ahtri-kadulla sijaitsevan Eesti Arhitektuurimuuseumin yläkerta on muuttunut varsin villiksi paikaksi, ja tuntuu siltä kuin olisi keskellä outoa tieteiselokuvaa. Kummallisesti vääntyilevät muodot, videoscreenien futuristiset animaatiot ja hämmentävät rakennelmat lyövät kättä surrealistisessa maisemassa.

Arkkitehtuurin futurismia esittelevässä _Body Building _-näyttelyssä pistää silmään etenkin yksi asia: monet töistä ja havainnekuvista vaikuttavat orgaanisilta, aivan kuin ideoita olisi pihistetty suoraan luontoäidiltä. Ja itse asiassa näin onkin: esimerkiksi Julia Körnerin _Kelp Jacketin _rakennetta on inspiroinut merilevä.

– Osa näistä töistä hakeutuu kohti biologian sääntöjä ja systeemejä. Nyt vihdoin viimein meillä on mahdollista hyödyntää tällaisia muotoja, koska pystymme käsittelemään tietokoneiden avulla isoakin dataa, näyttelyn toinen kuraattori ja arkkitehti Sille Pihlak kertoo.

Sille Pihlak ja Siim Tuksem.
Sille Pihlak, Siim TuksamJussi Mankkinen / Yle

Niinpä Body Building-näyttelyssä voi muun muassa ihmetellä, kuinka hämähäkinseittiä voitaisiin soveltaa tulevaisuuden arkkitehtuuriin.

Luonnosta löytyviä kuiturakenteita leimaa paitsi kestävyys, myös keveys. Kyse on etiikastakin: rakentaminen vie valtavia määriä Maa-planeetan luonnonvaroja, ja tällaisilla rakenteilla pystyttäisiin säästämään valmistusmateriaaleja.

Alumiininen hunajakenno

Tietokoneiden avulla uusi arkkitehtuuri pystyy tuottamaan edullisesti muotoja, joista voidaan tehdä täysin uudenlaisia rakennelmia. Virolaisen City Form Labin kehittämä ruudukkorakenne koostuu kuusikulmaisista, kaksiulotteisista alumiinimoduleista, joista voidaan tehdä keveitä ja kestäviä, eri suuntiin kaartuvia monimutkaisia rakennelmia. Kokonaisuus vaikuttaa jättiläismäiseltä, kiemuraiselta hunajakennolta.

Neljä kulmaa ei enää ole tietokoneavusteisessa nykyarkkitehtuurissa se kaiken a ja o.

– Kaikki tämän rakennelman paneelit ovat erilaisia. Koska tietokoneet kontrolloivat paneeleiden valmistusprosessia ei ole mitään väliä, tehdäänkö satoja täysin samanlaisia paneeleja vai ovatko ne kaikki erilaisia, Siim Tuksam toteaa.

Kuva arkkitehtuuribiennaalista Tallinnassa.
Grid Structure-teosJussi Mankkinen / Yle

– Joitakin tekniikoita, joita on täällä esillä käytetään jo auto- ja veneteollisuudessa, jossa on valtavia 3D cnc -koneistuksia. Numeeriselle ohjaukselle on itse asiassa pitkät perinteet, mutta arkkitehtuuriin tämä on vasta saapumassa.

– Oikeastaan usea näissä teoksissa käytetty tekniikka on lähestymässä teollista tuotantoa ja rakennustyömaitakin, mutta me haluamme viedä tätä ajatusmallia hieman pidemmälle ja esitellä äärimmäisiäkin projekteja. Esimerkiksi yhden robottikäden avulla voidaan jo tulostaa kokonainen talo, Sille Pihlak jatkaa.

Kompostoitavia taloja

Arkkitehtuurin perimmäinen tehtävä on materiaalin järjestäminen loogisiksi kokonaisuuksiksi, ja juuri tätä puolta on tietokoneaika mullistanut. Erilaisten muotojen tekeminen aivan uusista ja oudoistakaan materiaaleista ei ole enää vaikeaa. Taloja voidaan pian rakentaa vaikkapa biomuovista. Tällaista projektia on kehittänyt arkkitehti Igor Siddiqui amerikkalaisesta ISSSStudiosta.

Igor Siddiqui.
Igor SiddiquiJussi Mankkinen / Yle

– Kiinnostavaa tällaisten molekyylirakenteiden kanssa on se, että ne voivat kompostoitua. Perinteisesti ajattelemmme, että arkkitehtuuri on pysyvää, mutta me olemme kiinnostuneita siitä kuinka materiaali muuttuu ajan kuluessa. Se voi kadota kuten arkkitehtuurikin. Biologinen hajoaminen voi olla hyvä ratkaisu, kun puhutaan tilapäisestä arkkitehtuurista. Itse asiassa tässä on kyse pikemminkin kokkaamisesta kuin rakentamisesta.

Kuva arkkitehtuuribiennaalista Tallinnassa.
BiomuoviaJussi Mankkinen / Yle

Robotit tekevät käsityön

Tulevaisuudessa robotteja ja robotiikkaa tullaan käyttämään yhä enemmän sekä arkkitehtuurissa että rakennusprosesseissa. Robotiikan hyödyistä ihmiskunnalle kiistellään, mutta Siim Tuksamin mukaan se mahdollistaa monimuotoisempien ja koristeellisempien rakennusten tekemisen.

Kuva arkkitehtuuribiennaalista Tallinnassa.
An Atlas of Experiments in Materialized Information-teostaJussi Mankkinen / Yle

– Toisaalta robotiikka voi viedä paljon työpaikkoja, toisaalta se antaa mahdollisuuden palata takaisin rakenteisiin, joita aiemmin tehtiin käsin. Tuhannen ihmisen työpanos voidaan hoitaa roboteilla. Viimeisen sadan vuoden aikana arkkitehtuurin modernismissa kaikki on ollut suoraa ja taisaista kulmaa mekaanisten tuotantoprosessien takia, nyt tilanne muuttuu. Menemme ajassa taakse päin kohti käsityön estetiikkaa.

– Tavallaan meillä on jo koneisto ja robotiikka valmiina, mutta nyt pitäisi ryhtyä kehittämän näihin asioihin liittyvää ajattelua, Sille Pihlak summaa.

Tulevaisuuden Tallinna

Tallinnan arkkitehtuuribiennaalissa katsellaan muutenkin tulevaisuuteen. Yksi tapahtuman teemoista on itseohjautuva kaupunki.

– Tulevaisuuden unelmakaupunkini olisi sekä autonominen että automaattinen, biennaalin pääkuraattori Marten Kaevats kertoo.

– Uusia tekniikoita tulisi käyttää ja hyödyntää ennakkoluulottomasti, mutta samalla ei pitäisi tinkiä ihmisten yksityisyydestä tai kansalaisoikeuksista, jotka ovat jatkuvasti tulilinjalla. Kaiken päätöksenteon tulisi olla läpinäkyvää ja paikallisilla yhteisöillä pitäisi olla enemmän päätäntävaltaa.

Marten Kaevats.
Marten KaevatsJussi Mankkinen / Yle

Kaevatsin mukaan ihmiskunta elää jo tulevaisuuttaan.

– Ne asiat, joita on aiemmin nähty tieteiselokuvissa, ovat muuttuneet todellisuudeksi, kuten vaikkapa automaattiautot. On myös mahdollista, että vaikkapa Marsiin rakennettaisiin siirtokuntia. Toisaalta meidän pitäisi pystyä pitämään myös oma planeettamme kunnossa.

Mutta millaisia näkymiä yli 430 000 asukkaan Tallinnalla on tulevaisuudessa?

– Tallinnan suurin ongelma on se, etteivät sen asukkaat pääse suunnittelemaan omaa kotikaupunkiaan. Tämän tekevät suuret kiinteistöfirmat. Bisnesajattelun logiikka kulkee noin viisi vuotta eteenpäin, minusta asioita pitäisi pystyä suunnittelemaan pidemmällä tähtäimellä.

– Vaikkei meillä olekaan kunnollista kaupunkisuunnittelua, Tallinna on arkkitehtuuriltaan rikas kaupunki. Täällä on vaikutteita hyvin monelta eri suunnalta ja paljon erityylisiä rakennuksia. Aika iso osa tästä on tosin hevonpaskaa, mutta hyviäkin esimerkkejä löytyy, ja mielestäni menemme kohti parempaa tulevaisuutta, toteaa Kaevats, joka on ollut Tallinnassa aktiivisesti mukana myös monissa riippumattomissa kaupunkiorganisaatioissa

Kuva arkkitehtuuribiennaalista Tallinnassa.
Porous Cast-teoksen rakennettaJussi Mankkinen / Yle