Hallituksen pakkolakia ei tarvitse noudattaa – Sunnuntain tuplapalkasta voi edelleen sopia työsopimuksessa

Vaikka hallitus päätyisi lopulta leikkaamaan sunnuntailisiä, ylityökorvauksia ja sairausajan palkkaa lailla, työntekijä voi sopia työnantajan kanssa toisin. Työoikeuden professori uskoo, että laki lisäisi toteutuessaan suoraan työnantajiin kohdistuvaa painostusta.

talous
Hoitaja palvelutalon asukkaan vuoteen vieressä.
Ere Ek / Yle

Hallituksen kaavailut leikata sunnuntai- ja ylityökorvauksia sekä sairausajan palkkaa on saamassa palkansaajat barrikadeille. Vaikka niin kutsuttu pakkolaki toteutuisi, se ei silti sido työntekijän ja työnantajan käsiä. Työsopimuksessa voi edelleen sopia lakia paremmista ehdoista.

Tämä ei ole totaalinen pakkolaki. Laki rajoittaisi vain työmarkkinajärjestöjen keskinäistä sopimista.

Seppo Koskinen, työoikeuden professori, Turun yliopisto

-– Tämä ei ole totaalinen pakkolaki. Laki rajoittaisi vain työmarkkinajärjestöjen keskinäistä sopimista. Työpaikkatasolla voidaan edelleen sopia työntekijälle edullisemmat ehdot, työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta sanoo.

Työmarkkinajärjestöt laativat keskenään eri alojen työehtosopimukset eli TES:it. Työsopimus taas tehdään työpaikalla TES:in pohjalta siten, että sopimus ei saa sisältää huonompia ehtoja kuin TES – parempia sitä vastoin kyllä.

Työntekijä ja työnantaja voisivat toisin sanoen yhä yhdessä sopia, että sunnuntailisät maksetaan sataprosenttisina ja ylityökorvaukset entisenlaisina. Sopimukseen voisi myös kirjata, että sairausajalta maksetaan palkkaa kuten ennenkin, myös ensimmäiseltä päivältä.

"Laki siirtäisi työtaistelut paikalliselle tasolle"

Seppo Koskinen uskoo, että laki lisäisi toteutuessaan työntekijäjärjestöjen suoraan yrityksiin kohdistamaa painostusta, sillä työnantajajärjestöihin ne eivät enää lain jälkeen voisi vaikuttaa.

Suomessa on vahva perinne, että valtakunnalliset järjestöt ovat keskenään työtaisteluissa. Tämä laki siirtäisi taistelut paikalliselle tasolle.

Seppo Koskinen, työoikeuden professori, Turun yliopisto

– Pakolla estetään vain työntekijäjärjestöjä painostamasta työnantajajärjestöä. Suomessa on vahva perinne, että valtakunnalliset järjestöt ovat keskenään työtaisteluissa. Tämä laki siirtäisi taistelut paikalliselle tasolle.

Jotkut yritykset ovat jo ehtineet ilmoittaa, etteivät aio toteuttaa hallituksen leikkauksia. Esimerkiksi viestintätoimisto Kaiku ilmoitti viime viikolla, että aikoo jatkaa palkkojen maksamista niinkuin ennenkin.

Suomen Yrittäjät ei vielä osaa arvioida, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse.

– Sitä on vaikea arvioida, se on yrityksen sisällä tehtävä ratkaisu. Siihen vaikuttaa yrityksen taloudellinen tilanne. Niillä yrityksillä, joilla menee hyvin, ei ole tarvetta leikkauksiin, sanoo työmarkkina- ja yrityslainsäädäntöyksikön johtaja Janne Makkula.

Myös Koskinen kertoo keskustelleensa yrittäjien kanssa, jotka ovat pohtineet ääneen, mitä pitäisi tehdä, jos leikkauslaki tulee voimaan.

– Olen jo nyt sanonut joillekin työnantajille, että jos haluatte varmistaa, etteivät työnantajakohtaiset taistelut kohdistu jatkossa teihin, älkää tehkö ainakaan kaikkia leikkauksia.