Ruotsista löytyi ainutlaatuinen kaksoiskraatteri

Pohjois-Ruotsin päällä velloi meri, johon kaksi meteoriittia sukelsi yhtä aikaa 458 miljoonaa vuotta sitten.

Ulkomaat
Piirroskuva, jossa toinen tulinen meteoriitti ryöpyttää vettä taustalla, toinen syöksyy juuri vedenpintaan.
Taiteilija Don Dixonin näkemys meteoriittien putoamisesta. Erik Sturkell

Göteborgin yliopiston tutkijat ovat löytäneet Pohjois-Ruotsista Jämtlandista jälkiä kahden valtavan meteoriitin iskeytymisestä Maahan yhtä aikaa 458 miljoonaa vuotta sitten. Vastaavasta kaksoissyöksystä ei ole varmoja todisteita mistään muualta maapallolta.

Toinen Brunflosta – 20 kilometrin päästä Östersundista ja runsaan sadan kilometrin päässä Åresta – löytyneistä kraattereista on halkaisijaltaan peräti 7,5 kilometriä. 16 kilometrin päässä on toinen kraatteri, jolla on läpimittaa 700 metriä.

Sedimenttinäytteet ovat vahvistaneet kraatterien yhtäaikaisuuden.

Meteoriitit putosivat aikana, jolloin avaruuden kivimurikat suorastaan pommittivat maapalloa.

– Noin 470 miljoonaa vuotta sitten kaksi isoa asteroidia törmäsi toisiinsa Marsin ja Jupiterin välisellä vyöhykkeellä. Kappaleita sinkoutui uusille radoille, ja monet niistä osuivat Maahan, kertoo geofysiikan professori Erik Sturkell.

Jämtlandin päällä oli tuohon aikaan puoli kilometriä merivettä, joten kraatterit syntyivät merenpohjaan. Sedimenttinäytteet ovat vahvistaneet niiden yhtäaikaisuuden.

Meteoriittien isku lennätti kaiken veden kraattereista. Kun vesi syöksyi takaisin, se toi mukanaan meteoriittimurskan lisäksi maa-ainesta. Jättiaalto myös repi suuria kappaleita merenpohjasta, Sturkell kuvailee.