1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. turvapaikanhakijat

Euroopan ihmisoikeussopimus ja Unkari törmäyskurssilla

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi pitää varsin varmana, että jyrkkiä toimia maahan pyrkiviä turvapaikanhakijoita vastaan väläyttänyt Unkari joutuu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen eteen. Eri asia on, onko sillä vaikutusta Unkarin tilanteeseen.

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi Aamu-tv:ssä 16. tammikuuta 2015. Kuva: Yle

Unkarin tiukat otteet Länsi-Eurooppaan pyrkiviä turvapaikanhakijoita kohtaan ovat herättäneet ihmisoikeusjärjestöjen arvostelua. Esimerkiksi Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM on arvioinut, että Unkarin uusi tiukentunut lainsäädäntö näyttäisi olevan ristiriidassa YK:n yleissopimusten ja EU-lainsäädännön kanssa.

Unkarissa tulivat tänään tiistaina voimaan lait, joiden mukaan laittomasta rajanylityksestä voidaan tuomita jopa kolmen vuoden vankeuteen.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR sanoo, että tämä saattaa rikkoa vuoden 1951 pakolaisten asemaa koskevaa yleissopimusta.

Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi pitää melko varmana, että Unkari joutuu vielä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen eteen turvapaikanhakijoiden kohtelusta.

– Ennen kaikkea sovellettavaksi tulee Euroopan ihmisoikeussopimus, jonka perustakeet – kuten syrjimättömyysperiaate, oikeus tulla kuulluksi – koskevat kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat valtion toimivallan alueella. Tämä koskee myös niitä ihmisiä, jotka ovat hakemassa turvapaikkaa, Koskenniemi arvioi.

– Minusta tämä ihmisoikeussopimus ehdottomasti ei salli sitä, että turvapaikanhakija laittomasta rajanylityksestä laitettaisiin vankilaan, Koskenniemi sanoo.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta pakolainen tai hänen edustajansa voisi hakea pikaista ennakkolausuntoa, joka vaatii, että Unkari ei ryhdy toimenpiteisiin sinä aikana, kun asiaa käsitellään tuomioistuimessa.

– Se ei aivan sekunnissa tapahdu, mutta tuomioistuin voi antaa väliaikaisia täytäntöönpanokieltoja esimerkiksi tilanteessa, joissa oikeuden loukkaus on välitön ja jossa loukkauksella tuhotaan se oikeus niin, että sitä ei voi palauttaa, Koskenniemi kuvailee.

– Kysymys tässä on se, onko siitä mitään iloa vai viittaako Unkari kintaalla ihmisoikeustuomioistuimelle, Koskenniemi sanoo ja kertoo täytäntöönpanon olleen takkuilevaa eri maissa.

Koskenniemeä huolettaa, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen linja ei toimi riittävän nopeasti.

Koskenniemen mukaan asia voi tulla käsittelyyn Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa Strasbourgissa ja Euroopan unionin tuomioistuimessa Luxemburgissa. Ensin mainittu soveltaa Euroopan ihmisoikeussopimusta ja jälkimmäinen Lissabonin sopimuksen perusoikeuskirjaa.

Sen sijaan Koskenniemi arvioi, että Unkari tuskin rikkoo toimillaan pakolaisuutta koskevaa Geneven yleissopimusta vuodelta 1951.

Kyseessä on varsin yleinen sopimus, joka velvoittaa valtion käsittelemään turvapaikkahakemukset ja olemaan palauttamatta ihmistä valtioon, jossa tämä voi joutua sorron kohteeksi.

– On tietysti niin että Unkarin toimia on vaikea hyväksyä poliittisin, moraalisin ja yhteiskunnallisin perustein. Valitettavasti on niin, että tämä vuoden 51 sopimus on aikalailla yleissopimus, jonka säännökset eivät ole yksityiskohtaisia vaan yleisiä, Koskenniemi sanoo.

Vuoden 1951 sopimuksessa ei siis tarkemmin määritellä sitä, pitääkö valtion sallia rajojensa ylittäminen mistä tahansa.

– Unkari tietysti kuvaa tämän omalta näkökulmaltaan parhaalla mahdollisella tavalla siten, että tarkoituksena on ohjata nämä turvapaikanhakijat niihin normaaleihin rajanylityspaikkoihin, joissa he sitten rekisteröityisivät järjestyksessä, Koskenniemi sanoo.

Tämän vuoden 1951 pakolaissopimus siis sallii.

– Jos tähän rajan yli tulemiseen puututaan radikaalisti, silloin tämä puuttuminen voi olla ja todennäköisesti on Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan vastaista, professori Koskenniemi sanoo.