Erimielisten Facebook-kaverien blokkaaminen johtaa samanmielisyysharhaan – kuuntele myös toisin ajattelijaa

Viime aikoina somessa on levinnyt siivousilmiö, jossa monet poistavat Facebookistaan kaverit, jotka ovat eri mieltä esimerkiksi maahanmuutosta. Tämä voi johtaa samanmielisten kuplaan, jossa ei altistu "väärille" mielipiteille. Asiantuntijat pitävät tärkeänä muidenkin tietolähteiden käyttöä ja erilaisten mielipiteiden kuuntelemista.

Kotimaa
Facebook-logo
Nina Keski-Korpela / Yle

Maahanmuutto ja hallituksen leikkaukset ovat puhuttaneet somessa viime aikoina. Keskusteluihin ottaa usein kantaa kaksi ääripäätä. Moni on ilmoittanut "siivoavansa" eriäviä mielipiteitä esittäviä kaverilistaltaan.

Verkostoanalyyseihin ja datan louhintaan erikoistuneen Sometrik Oy:n toimitusjohtaja Olli Parviainen Helsingistä tekee parhaillaan väitöskirjaa sosiaalisten verkostojen analyysistä Helsingin yliopistoon. Hänen mielestään polarisoituminen näkyy poliittisessa keskustelussa yleisestikin.

– Keskustelun kahtiajakautuminen on selvää, kun (sosiaalisessa mediassa) pystyy muodostamaan oman viestimaailmansa itse. Se johtaa siihen, että koet, että ympärilläsi on vain samanmielisiä ihmisiä.

Erimielisten mielipiteiden kuuntelemattomuus rajaa sitä, millaisille viesteille itse altistuu, sanoo Parviainen.

– Tämähän ei varsinaisesti ole mitään uutta, arjessakin tunteita herättävästä aiheesta voimakkaasti erimieliset henkilöt sulkeutuvat lopulta pois myös omasta elämänpiiristä. Se vain tulee näkyväksi tässä, kun netti ja Facebook tarjoavat keinot viestien torjumiseen hyvin konkreettisesti. On ehkä vaikea sanoa suoraan kasvokkain, että en halua kuulla sinun sanojasi, kuin painaa blokkaa-nappia.

Kuuntele myös toisin ajattelijaa

Parviaisen mukaan analysoidut Twitter-keskustelut osoittavat, että hallituksen leikkauksista käydään paljonkin dialogia. Eri osapuolet keskustelevat keskenään.

– Sen sijaan maahanmuuttoaiheessa se menee aika nopeasti tunnepitoiseksi, ihmiset puhuvat toistensa ohi.

Eriäviä mielipiteitä olisi silti hyvä kuunnella, muistuttaa Parviainen.

– Mitä omaan viestivirtaan tulee, siellä ei välttämättä ole koko todellisuus. Kehotan myös etsimään muita tiedonlähteitä, vaikkei olisikaan samaa mieltä niistä, vaikka vain vastapuolen ymmärtämisen vuoksi.

"Aina on haluttu valita ne, joiden kanssa jutellaan"

Someguruksikin mainittu tietokirjailija ja kouluttaja Katleena Kortesuo ei sen sijaan pidä siivoamista, eriävien mielipiteiden poistamista, omasta Facebook-feedistä huolestuttavana tai mielipiteitä polarisoivana tekijänä.Viime kuukausina hän on kuitenkin huomannut ilmoituksia kaverilistan karsimisesta esimerkiksi rasististen sisältöjen takia.

Katleena Kortesuo kannettavan tietokoneen ääressä
Katleena Kortesuo pitää somesamanmielisyyttä jatkumona reaalielämälle. Perinteinen valtamedia tuo useampia näkökulmia keskusteluun.Ville Välimäki / Yle

– Luulen, ettei se siivoaminen vie meitä sen kummempaan tilanteeseen. Aina on haluttu valita ne, joiden kanssa jutellaan. Oli vaikka kylän juhlat tai sukujuhlat, niin mennään pöytään, jossa viihtyy. Tämä on minusta normaali jatkumo reaalielämän tilanteelle, jossa me haluamme olla sellaisten ihmisten kanssa, joista nautitaan.

Hän ei usko, että suomalaisessa yhteiskunnassa on mahdollista törmätä vain samanmielisiin ihmisiin. Väkisinkin tutustutaan eriäviin mielipiteisiin esimerkiksi kaverin häissä tai työpaikan saunaillassa – ja valtamediassa.

– Me suomalaiset olemme kuitenkin aika lailla valtamedian ulottuvilla, vaikkakin kapenevassa määrin. Minusta valtamedian tehtävä on juuri tuoda useampia näkökulmia keskusteluun. Onneksi Suomessa on kilpaileva mediakenttä.

Kortesuo pitää kuitenkin tärkeänä, että osapuolet miettisivät omien näkökulmiensa realistiset seuraukset. Uhkakuvilla tai pilvilinnoilla maalailu ei ole hyödyllistä, hän sanoo.

Puhu puolueettomasti – sanoilla, joita ääripääleirit eivät käytä

Sosiaalisessa mediassa osa kaihtaa ristiriitatilanteita, ja osa saa virtaa ristiriitaisista tilanteista, sanoo Kortesuo. Kiistelijät ovat usein ääripään tahoja ja he harvoin muuttavat omaa näkökantaansa keskustelun päätteeksi.

– Luulen, ettei heidän päämääränsä ole juuri muuttaa toisen osapuolen näkökantaa. Kyse on siitä, että vastakkainen osapuoli halutaan saada tietoiseksi siitä, että kaikki eivät ole samaa mieltä.

Oleellista on pohtia, miten saa ne sata hiljaista tyyppiä vakuutettua kannastaan.

Katleena Kortesuo

Varsinkin puolueettomien keskustelijoiden tulee olla Kortesuon mukaan taitavia viestijöitä saadakseen äänensä somehulinassa kuuluviin. Sanat pitää pystyä asettamaan niin, ettei kumpikaan ääriosapuoli pysty syyttämään toisen ääripään edustamisesta tai suosimisesta. Neutraalit sanat vaativat viestintätaitoja.

– Pitää osata valita sanat, joita kumpikaan leiri ei käytä. Se on oleellista. Jos puhun suvaitsevaistosta ja maahanmuuttokriittisyydestä, niin leimaudun enemmän perussuomalaisten kannattajakuntaan. Jos taas puhun persuista ja rasisteista, niin otan kantaa toisen puolesta.

Kortesuon mukaan sosiaalisessa mediassa tulisi muistaa, että keskustelukumppanin lisäksi sanasotaa saattaa seurata myös sata hiljaista lukijaa.

– Oleellista on pohtia, miten saa ne sata hiljaista tyyppiä vakuutettua kannastaan. Väitän, ettei räyhääminen auta. Ulkopuolisen silmin sympatiat ovat sen puolella, jolle räyhätään. Räyhääjää katsotaan, että onpa epämiellyttävä tyyppi.

Meeri Niinistö