1. yle.fi
  2. Uutiset

Tutkijat löysivät Siperian ikiroudasta 30 000 vuotta vanhan viruksen – ja herättivät sen henkiin

Löydön tehneet tutkijat varoittavat, että ikiroudan sulaessa sieltä voi mahdollisesti lähteä leviämään viruksia, jotka voivat aiheuttaa uhkaa myös ihmisille. Jotkut tutkijat pitävät varoituksia kuitenkin liiallisina.

ilmastonmuutos
Viruksia mikroskooppikuvassa.
IGS CNRS/AMU

Ranskalaiset tutkijat ilmoittivat viikko sitten löytäneensä Siperian ikiroudasta peräisin olleesta maaperänäytteestä 30 000 vuotta vanhan viruksen ja herättäneensä sen henkiin.

Tutkijat antoivat "jättimäiselle" virukselle nimen_ Mollivirus sibericum_. Ollakseen "jättiläinen" viruksen on oltava läpimitaltaan vähintään puolen mikronin eli millimetrin tuhannesosan pituinen. Mollivirus sibericum, jonka nimi tarkoittaa jotakuinkin "pehmeää virusta Siperiasta", on 0,6 mikronin pituinen, mikä tarkoittaa myös, että se on monta kymmentä kertaa tavallista virusta suurempi.

Mollivirus on jo toinen tutkijaryhmän samasta maaperänäytteestä löytämä muinainen virus. Ranskan valtion rahoittamassa tutkimusorganisaatiossa Centre national de la recherche scientifiquessa (CNRS) työskentelevät tutkijat ovat aiemmin löytäneet kaksi muutakin "jättiläisiksi" luokiteltavaa virusta.

Kokonsa lisäksi "jättimäiset" virukset poikkeavat tavallisista viruksista myös siinä, että ne ovat myös geneettisesti paljon monimutkaisempia. Molliviruksella on yli 500 geeniä ja tutkijoiden aiemmin löytämällä toisella muinaisella viruksella, jolle he antoivat nimen Pandoravirus, geenejä on 2 500. A-tyypin influenssaviruksella geenejä on kahdeksan.

Emme ole niin tyhmiä, että herättäisimme henkiin viruksen, joka olisi vaarallinen ihmisille

Jean-Michel Claverie

Mollivirus ei tartu ihmisiin

Tutkijat painottivat, etteivät löydetyt virukset tartu ihmisiin, mutta tutkijat onnistuivat tartuttamaan petrimaljassa viljelemänsä amebat viruksella.

– Varmistimme, että virukset eivät tartu nisäkkäiden soluihin, ihmisten ei tarvitse olla huolissaan näistä viruksista, yksi ryhmän tutkijoista Jean-Michel Claverie sanoi.

– Emme ole niin tyhmiä, että herättäisimme henkiin viruksen, joka olisi vaarallinen ihmisille, Claverie sanoi.

Tutkijat varoittavat silti, että ikiroudan sulaminen ja arktisten alueiden kaivos- ja öljyteollisuus saattavat paljastaa ikiroudasta mahdollisesti vaarallisiakin taudinaiheuttajia.

– Amebat saivat tartunnan vain parista viruksesta. On melko pelottavaa ajatella, että vain muutama taudinaiheuttaja saattaisi kyetä aiheuttamaan kokonaisen epidemian, Claverie sanoi.

Mitä kaikkea ikiroudasta voi löytyä?

Claverie sanoi, että alkuperäinen ajatus tutkimukselle syntyi, kun hän näki toisen tutkijaryhmän tutkimuksen, jossa nämä olivat onnistuneet kasvattamaan kokonaisen kasvin siemenestä, joka oli ollut hautautuneena 30 000 vuoden ajan.

Hän alkoi miettiä, mitä muuta maaperänäytteistä voisi löytyä. Hän oli yhteydessä siemenen kasvattaneeseen tutkijaryhmään ja nämä lähettivät ranskalaiselle ryhmälle maaperänäytteen, joka oli peräisin ikiroudasta 30 metrin syvyydestä.

Ryhmä kasvatti tavallisia ameboja petrimaljoissa ja lisäsi niihin pieniä annoksia maaperänäytteestä. Useimmiten mitään ei tapahtunut.

– Mutta toisinaan amebat kuolivat ja siten tiesimme, että jonkin täytyy tappaa niitä. Joten erotimme ne muista näytteistä, Claverie sanoi.

Ranskalaistutkijat ovat kuitenkin huolissaan siitä, mitä kaikkea ikiroudasta voi löytyä. Ilmaston lämpeneminen sulattaa ikiroutaa, joka on ollut jäässä useita tuhansia vuosia. Myös kaivos- ja öljyteollisuuden kasvava toiminta ikiroudan alueella on tutkijoista huolestuttavaa.

Tutkijat muistuttavat, että jos vain yhdessä maaperänäytteessä oli useampia viruksia, emme voi tietää, mitä kaivosteollisuuden paljastamasta maaperämassoista voi löytyä.

– Jos emme ole varovaisia ja hyödynnämme näitä alueita ilman mitään varotoimia, voimme herättää henkiin viruksia, joiden luulimme jo hävinneen, kuten isorokko, Claverie totesi.

Ympäristössä oleva normaali mikrobiologinen eliöstö on meille paljon suurempi uhka

Edward Holmes

Tutkijat: Ylenmääräinen huoli liioiteltua

Useat tutkijat kuitenkin sanovat, että on sekä ennenaikaista että liiallista hätäilyä olla huolissaan ikiroudasta mahdollisesti löytyvistä viruksista.

Georgetownin yliopiston tartuntatautien laitoksen apulaisjohtaja Paul Roepe sanoi, että löydöt ovat tieteelliseltä kannalta hyvin kiinnostavia, ja että ikiroudasta varmasti löytyy viruksia, jotka tuottavat yllätyksiä.

Hän kuitenkin epäili, tarvitsisiko niistä olla huolissaan kovin pian. Hän muistutti, että kyseiset virukset ovat erikoistuneet tartuttamaan paljon yksinkertaisempia eliöitä, kuten mikrobeja, ja että niiden pitäisi kehittyä huomattavasti, jotta ne pystyisivät tartuttamaan ihmisiä. Roepe sanoi, että riski sairastua löytyvistä viruksista on äärimmäisen pieni.

Sydneyn yliopiston tartuntatautien professori Edward Holmes sanoi asiasta samoin.

– Ympäristössä oleva normaali mikrobiologinen eliöstö on meille paljon suurempi uhka, hän sanoi.

Brittiläisen Kolumbian yliopiston virologi Curtis Suttle oli samaa mieltä ja sanoi:

– Ihmiset hengittävät tuhansia viruksia päivittäin ja nielevät niitä miljardeittain meressä uidessaan. Ajatus siitä, että sulava jää vapauttaisi haitallisia viruksia, jotka pystyisivät leviämään tarpeeksi tehokkaasti aiheuttaakseen uhkaa ihmisten terveydelle, on äärimmäisen epätodennäköinen skenaario.

Roepe sanoi, että löydökset voisivat kuitenkin antaa tietoa siitä, miten virukset kehittyivät ja miten ne kehittyivät siirtymään lajista toiseen.

Claverie sanoikin, että löytyneiden virusten tutkiminen voisi johtaa mahdollisesti uusiin lääkkeisiin tai kehitykseen bioteknologian alalla.

– Löydökset saattaisivat sisältää myös vastauksia erityisen perustavanlaatuisiin kysymyksiin, kuten siihen, miten elämä sai alkunsa planeetallamme, Claverie totesi.

Tutkimus julkaistiin Proceedings of the National Academy of Science -lehdessä. (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: AFP, Yle Uutiset

Lue seuraavaksi