WWF: Merieläinten määrä puolittunut 40 vuodessa

Suosittujen ruokakalojen kannat ovat kutistuneet jopa 74 prosenttia, ympäristöjärjestö kertoo. Sen mukaan tuhot on kuitenkin vielä mahdollista korjata.

luonto
Queenslandin rannikolla sijaitseva koralliriutta.
Queenslandin rannikolla sijaitseva 2 300 kilometrin pituinen Iso valliriutta on toistaiseksi yksi maailman parhaiten säilyneistä koralliriutoista.AIMS / EPA

Selkärankaisten merieläinten eli kalojen, merinisäkkäiden, merilintujen ja meressä elävien matelijoiden määrä on puolittunut 40 vuodessa, kertoo ympäristöjärjestö WWF tuoreessa raportissaan (siirryt toiseen palveluun).

Suurin syy tähän on WWF:n mukaan liikakalastus. Suosittujen ruokakalojen, muun muassa tonnikalojen ja makrillien, kannat ovat pienentyneet jopa 74 prosenttia.

Eniten merielämä on köyhtynyt trooppisissa vesissä.

Koralliriutat ja meriruohoniityt vähenevät

Liikakalastuksen lisäksi merieläimiä koettelee elinympäristöjen tuhoutuminen. Muun muassa koralliriutat, mangrovemetsät ja meriruohokasvustot ovat vähentyneet tuntuvasti.

Trooppisissa vesissä on kadonnut 30 viime vuoden aikana yli puolet riuttoja rakentavista koralleista.

Raportissa todetaan, että tutkimusten mukaan koralliriutat voivat hävitä maapallolta kokonaan vuoteen 2050 mennessä.

Itämeressä pienenee meriruohoniittyjen pinta-ala ja niillä elävien kalalajien kannat ovat kutistuneet 70 prosenttia vuosina 1970–2012, WWF kertoo.

Suomessa esimerkki elinympäristöjen tuhoutumisesta on myös jokien patoaminen, mikä estää lohia ja muita vaelluskaloja nousemasta kutemaan, WWF:n Suomen meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen sanoo. Lohijoista on tuhottu patoamalla yli 90 prosenttia, hän toteaa.

Liikakalastuksen ja elinympäristöjen heikkenemisen sekä saastumisen kielteisiä vaikutuksia on kiihdyttämässä ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpötilojen nousu sekä merten happamoituminen, raportissa todetaan.

Tuhot vielä korjattavissa

WWF:n mukaan tuhot ovat vielä korjattavissa muun muassa kalastusta vähentämällä.

WWF patistaa myös kasvattamaan mertensuojelualueita. Luonnon monimuotoisuutta koskevien kansainvälisten sopimusten tavoitteena on, että merten pinta-alasta olisi suojeltu kymmenen prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

WWF Suomen pääsihteerin Liisa Rohwederin mukaan tavoitteeseen ei olla tähän mennessä pääsemässä. WWF lisäksi pitää tavoitetta liian alhaisena. Järjestön mielestä merten pinta-alasta pitäisi suojella 30 prosenttia.

WWF huomauttaa, että meriluonnon elvyttämisestä hyötyisi luonnon lisäksi myös talous. Järjestö arvioi muun muassa, että ylikalastettujen kalakantojen elvyttäminen kasvattaisi jatkossa saaliita jopa yli 16 miljoonalla tonnilla, mikä vastaa lähes miljardin ihmisen vuotuista kalankulutusta.

WWF selvitti raportissaan 1 234 lajin 5 829 populaation tilaa.