Väitös: Pitkä imetys voi suojata lasta ylipainoisuudelta

Imettäminen ja lisäruokinnan myöhäistäminen pienentävät lapsen ylipainon riskiä. Väitöstutkimuksen tekijä Johanna Mäkelä korostaa kuitenkin kokonaiskuvaa yksittäisten riskitekijöiden sijasta.

terveys
äiti imettää lastaan
Päivi Meritähti / Yle

Lasten ylipaino on yleinen ongelma Suomessa. Ylipainon varhaiset riskitekijät kasaantuvat tietyille lapsille ja perheille.

Lapsilla, joilla on korkein määrä ylipainon riskitekijöitä, on lähes kuusinkertainen riski ylipainoon ja lihavuuteen verrattuna lapsiin, joilla riskitekijöitä on vähän tai ei lainkaan. Tähän tulokseen on tullut Turun yliopistossa väittelevä Johanna Mäkelä.

– Tulos on merkittävä ja mahdollistaa entistä paremmat keinot ehkäistä lapsuusiän ylipainoa.

– Pohja myöhemmälle terveydelle luodaan jo varhain, jopa ennen syntymää. Sikiövaiheen vaikutukset myöhempään terveyteen on tunnistettu monissa tutkimuksissa, Mäkelä sanoo.

Äidin ylipaino, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ja liiallinen painonnousu raskausaikana ovat yhteydessä lapsen suurempaan ylipainoriskiin. Toisaalta imetys ja myöhäisempi lisäruokinnan aloitus pienentävät ylipainon riskiä. Myös geneettiset tekijät liittyvät painonkehitykseen.

– Tutkimuksessani havaitsin, että ylipainoisten äitien lapset olivat suurikokoisia jo syntymästä alkaen verrattuna normaalipainoisten äitien lapsiin. Sama kehitys jatkui kahden ensimmäisen elinvuoden aikana, Mäkelä toteaa.

Ylipainoisen äidin rintamaito on erilaista

Ylipainoiset äidit imettivät lapsiaan keskimäärin 1,7 kuukautta vähemmän ja aloittivat lisäruoan antamisen aiemmin kuin normaalipainoiset äidit.

Myös äidinmaidon koostumuksessa oli eroja: ylipainoisilla äideillä oli rintamaidossaan enemmän tyydyttyneitä rasvahappoja ja vähemmän n-3 -rasvahappoja kuin normaalipainoisilla äideillä.

– Imetyksen pidempi kesto suojaa lasta liialliselta painonnousulta kahden ensimmäisen elinvuoden aikana, Mäkelä sanoo.

Tutkimuksessaan Johanna Mäkelä totesi, että 26 prosenttia pojista ja 17 prosenttia tytöistä oli ylipainoisia kahden vuoden iässä. Samanikäisistä pojista lihavia oli viisi prosenttia ja tytöistä neljä prosenttia. Ylipainoisten ja lihavien lasten kasvu erosi normaalipainoisten lasten kasvusta jo 13 kuukauden iässä.

Kokonaiskuva on yksittäisiä riskitekijöitä tärkeämpää

Lapset, joilla oli suurempi määrä ylipainolle altistavia geenejä, painoivat enemmän sekä 13 kuukauden iässä että kahden vuoden iässä kuin lapset, joilla oli pienempi geneettinen riski ylipainoon.

– Lapset, joista myöhemmin tuli ylipainoisia, erosivat kasvultaan normaalipainoisista lapsista jo varhaisessa vaiheessa. Tulokset korostavat lasten ylipainon varhaista tunnistamista. Erityisesti vanhempiin kohdistuvat, ennaltaehkäisevät toimet ovat tärkeitä.

Mäkelän mukaan yksittäisten riskitekijöiden tarkastelun sijaan pitäisi kiinnittää huomiota entistä enemmän riskitekijöiden kasaantumiseen.

– Tutkimukseni päätavoitteena oli tuottaa aiempaa kokonaisvaltaisempi kuva ylipainoriskiin ja varhaiseen kasvuun liittyvistä ympäristö- ja perintötekijöistä, Mäkelä kertoo.

Johanna Mäkelän väitöstutkimus on osa Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimusta (the STEPS Study), jossa seurataan monitieteisesti 1 797 perhettä. Mäkelä keskittyi tutkimuksessaan lasten kahteen ensimmäiseen ikävuoteen.

Väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa 25. syyskuuta.

Lähteet: Turun yliopiston tiedote