STTK etsii vaihtoehtoisia esityksiä hallituksen leikkauslistalle – EK:n passiivisuus ihmetyttää

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n hallitus on käsitellyt tänään työmarkkinoiden tilannetta kiristäneitä hallituksen esityksiä. Elinkeinoelämän keskusliiton passiivisuus pattitilanteen ratkaisemisessa saa ammattijärjestöltä moitteet.

Kotimaa
Puheenjohtaja Antti Palola STTK:n hallituksen sääntömääräisessä kokouksessa 16. syyskuuta 2015 Helsingissä.
Puheenjohtaja Antti Palola STTK:n hallituksen sääntömääräisessä kokouksessa 16. syyskuuta 2015 Helsingissä. Markku Ulander / Lehtikuva

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa, että perjantain mielenilmaisulla halutaan puolustaa suomalaisen palkansaajan oikeutta ja ammattiyhdistysliikkeen sopimisvapautta.

STTK kertoo tiedotteessaan olevansa valmis etsimään vaihtoehtoisia esityksiä hallituksen leikkauslistalle. Elinkeinoelämän Keskusliiton passiivisuus ihmetyttää.

STTK on yhteiskuntasopimusneuvotteluissa ja myös niiden kariutumisen jälkeen tähdentänyt, että koskaan ei ole liian myöhäistä neuvotella ja sopia. STTK:n hallitus on keskustellut tänään vaihtoehtoisista toimista, joilla vastattaisiin maan hallituksen työmarkkinajärjestöille heittämään haasteeseen tehdä omat esitykset kilpailukyvyn parantamiseksi.

Järjestö painottaa, että neuvotteluja ei käydä peilin edessä vaan työmarkkinapöydässä neuvottelukumppanin kanssa.

– EK on osoittanut passiivisuutta yhteiskuntasopimusta kohtaan ja vain odottanut hallituksen esityksiä. Tähän on tultava muutos, jotta asioissa voitaisiin edetä, Palola korostaa.

Toimihenkilöperheen tulot putoamassa tonnilla

STTK kertoo puolustavansa pieni- ja keskituloisia työntekijöitä. Ammattijärjestön jäsenistössä hallituksen esitykset koskisivat erityisen kipeästi julkisella sektorilla ja palvelualoilla työskenteleviä naisia.

– Palaute jäsenistön suunnasta on ollut tyrmäävä. Emme voi hyväksyä eriarvoistavaa politiikkaa, jota lisäksi pakolla vauhditetaan, todetaan STTK:n tiedotteessa.

STTK on laskenut, mitä hallituksen esitykset tarkoittaisivat suomalaiselle toimihenkilöperheelle. Nelihenkisen työssäkäyvän perheen käteen jäisi vuositasolla reilusti yli tuhat euroa vähemmän kuin nyt. Samalla työvuosi pitenisi.

– Kun ostovoima heikkenee, suut pannaan säkkiä myöden, perheen menot sopeutetaan tulojen perusteella ja kulutus pienenee. Ostovoiman leikkaaminen merkitsee vain lisää työttömiä Suomeen, Palola arvioi.

Palkansaajien keskusjärjestöt jäsenliittoineen valmistautuvat yhteiseen mielenilmaisuun, joka järjestetään Helsingin Rautatientorilla ylihuomenna perjantaina. Taustalla ovat maan hallituksen esitykset muuttaa työlainsäädäntöä. Keskeisiä heikennyksiä työntekijän asemaan ovat ylityö- ja sunnuntaikorvauksien leikkaukset, muutos sairaslomien palkallisuuteen, vuosilomien lyhennykset enimmillään 30 vuorokauteen sekä aikeet muuttaa helatorstai ja loppiainen palkattomiksi vapaapäiviksi.

Hallitus on ilmoittanut toimeenpanevansa esitykset pakottavalla lainsäädännöllä. STTK:n mukaan se merkitsee, että työ- ja virkaehtosopimuksissa asioista ei voisi sopia toisin eikä paremmin.