Osakeyhtiö ensimmäistä kertaa vastaanottokeskuksen pyörittäjänä – voittojen tavoittelua vai hyvää tahtoa?

Espooseen tänään keskiviikkona avattavan vastaanottokeskuksen pyörittäminen on ensimmäistä kertaa yksityisen yrityksen vastuulla. Luona Oy:n johdon mukaan lähtökohtana ei ole voittojen tavoittelu kriisin kustannuksella, mutta osakeyhtiö ei myöskään voi toimia tappiollisesti.

Kotimaa
mies salin lattialle tehdyllä vuoteella
Vastaanottokeskusten puutteessa turvapaikanhakijoita on majoitettu pääkaupunkiseudulla esimerkiksi Mikael Agricolan kirkossa.Jussi Nukari / Lehtikuva

Espooseen tänään keskiviikkona avautuva vastaanottokeskus palvelee ainoastaan aikuisia turvapaikanhakijoita. Ensimmäiset asukkaat saapuvat jo tänä iltana entisen Pelastusopiston tiloihin Otaniemeen. Kaikkiaan keskus pystyy majoittamaan nelisensataa henkilöä.

Tuhansien pakolaisten tullessa Suomeen maahanmuuttovirasto on tehnyt jotain ennenkuulumatonta – yksityinen yritys pyydettiin hätiin perustamaan vastaanottokeskusta. Aiemmin vastaanottokeskuksia ovat pyörittäneet lähinnä kunnat ja kolmannen sektorin toimijat.

Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava osakeyhtiö Luona Oy laittoi Espoon vastaanottokeskuksen pystyyn lyhyellä varoitusajalla.

– Lähtökohta on se, että meillä on kansallinen kriisi. Turvapaikanhakijoita tulee joka puolelta ja kaikki kantokyky, mitä yhteiskunnasta löytyy, valjastetaan tähän kohtaan, sanoo hallituksen puheenjohtaja Paavo Voutilainen Luona Oy:stä.

Se on selvää, että osakeyhtiölain mukaan emme voi toimia tappiollisesti ainakaan pitkiä aikoja.

Paavo Voutilainen

Kansainvälinen konserni taustalla

Yritys tunnettiin aiemmin nimellä Barona Hoiva, jonka liiketoimintaan kuului myös muita alueita, kuten henkilöstövälitystä. Kesällä yhtiö sai nimekseen Luona Oy, ja samalla se keskittyi sosiaali- ja terveyspalveluihin. Lisäksi se tuottaa kriisi- ja hätämajoitusta Vantaan asunnottomille.

Luona Oy on osa kansainvälistä Barona-konsernia. Seitsemässä massa toimivan yhtiön liikevaihto on yli 160 miljoonaa euroa.

Helsingin sosiaalijohtajanakin aiemmin toimineen Voutilaisen mukaan Luonalla on muutaman miljoonan euron liikevaihto. Tälle vuodelle hän odottaa niukkaa tai kohtalaista tulosta.

– Toimimme vasta ensimmäistä vuotta tällä volyymillä.

Eilen tiistaina Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, että Luona alkaa tuottamaan kriisi- ja hätämajoitusta myös Helsingin kaupungille.

– Se oli meille merkittävä päätös, Voutilainen sanoo.

Hyvää tahtoa vai voittojen tavoittelua?

Voutilaisen mukaan pakolaisten majoittamisessa ei ole ensisijaisesti kyse voittojen tavoittelusta, mutta hän myöntää, että osakeyhtiö ei myöskään voi toimia tappiollisesti.

– Olemme lähteneet siitä, että tämä tuotetaan samantyyppisessä hintahaarukassa kuin SPR tällaista hommaa tuottaa. Se on selvää, että osakeyhtiölain mukaan emme voi toimia tappiollisesti ainakaan pitkiä aikoja. Ei tässä kenelläkään ole sellaista ideaa, että kansallisessa hätätilanteessa lähdetään tällaiseen juttuun liiketaloudellisin argumentein, mutta osakeyhtiöllä pitää olla tervettä liiketoimintaa.

Pakolaisten ympärille uutta liiketoimintaa

Voutilainen uskoo, että Suomeen tulevien pakolaisten ympärille voi kehkeytyä monenlaista liiketoimintaa.

– Se on ilman muuta sekundäärinen seuraus tästä tilanteesta. Se luo työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi ravitsemus- ja turvapalvelualojen yrittäjille. Itse asiassa aika vilkaskin taloudellinen aktiviteetti pyörii tässä.

Voutilaisen mukaan pakolaisista on hyötyä Suomelle pitkällä tähtäimellä, jos heidän kotouttamisensa onnistuu.

– Jos kaikki menee hyvin, niin nopea kotouttaminen, joka nyt näyttäytyy meille sosiaalipoliittisena haasteena, onkin voimavara koko Suomelle. Pitäisi vaan pystyä hoitamaan maahanmuuttajien töihin siirtyminen mahdollisimman nopeasti.

Keskiviikkona avattava vastaanottokeskus on myös ensimmäinen Espooseen tuleva aikuisia turvapaikanhakijoita majoittava keskus.