Matoja jopa 1,5 miljardilla ihmisellä – matolääkitystä pitäisi antaa nykyistä useammalle

Kehitysmaissa ihmisten matotaudit aiheuttavat aliravitsemusta ja pahimmillaan jopa tuhoavat sisäelimiä. Tuore amerikkalaisyliopiston tekemä tutkimus ehdottaa nykyistä laajempaa matolääkkeiden ennaltaehkäisevää käyttöä matosairauksien levinneisyysalueilla.

Ulkomaat
Yhdysvaltain entinen presidentti  Jimmy Carter rauhoitteli tyttöä jonka jalasta poistettiin matoa Savelugussa, Ghanassa vuonna 2007.
Yhdysvaltain entinen presidentti Jimmy Carter rauhoitteli tyttöä jonka jalasta poistettiin matoa Savelugussa, Ghanassa vuonna 2007.The Carter Centre / EPA

Stanfordin yliopiston tutkimusryhmän mielestä Maailman terveysjärjestön WHO:n pitäisi tehostaa kehitysmaiden matotautien vastaisia toimiaan. Nykyisin WHO (siirryt toiseen palveluun) suosittaa, että sellaisilla alueilla, joissa matotaudit ovat yleisiä, annetaan matolääkitys lapsille ja lapsensaanti-iässä oleville naisille.

Aikaisemmat tutkimukset ovat tukeneet käsitystä, jonka mukaan matolääkityksen antaminen myös ilman oireita oleville kouluikäisille lapsille on mm. parantanut heidän terveydentilaansa ja koulumenestystään.

Nyt Stanfordin yliopiston tutkimusryhmä kehottaa, että matolääkitys pitäisi antaa ennaltaehkäisevästi kokonaisille yhteisöille riskialueilla, kertoo BBC (siirryt toiseen palveluun).

Suomessa trooppisten matosairauksien aiheuttajia ei esiinny eivätkä matotaudit kihomatoa lukuunottamatta tartu ihmisestä toiseen.

Neljäsosalla maailman väestöstä on matoja

Maailman väestöstä noin 1.5 miljardia kantaa elimistössään loismatoja. Yleisimpiä tartunnat ovat kehitysmaiden trooppisilla alueilla, joilla on matojen leviämistä suosivat lämpö- ja kosteusolot.

Matotartunta saadaan yleensä nielemällä madon munia tai toukkia saastuneiden elintarvikkeiden tai veden mukana. Osa loismadoista pystyy tunkeutumaan ihmisen ihon läpi esimerkiksi silloin, kun uidaan matotautien levinneisyysalueella järvivedessä. Koukkumato pystyy puolestaan tunkeutumaan jalkapohjan ihon läpi, kun kuljetaan paljain saastuneella maaperällä.

Matotaudit voivat olla oireettomia

Alkuvaiheessa matotartunnat voivat olla lähes tai täysin oireettomia. Matojen kehittyessä ja lisääntyessä ne aiheuttavat isännässään aliravitsemusta, heikkoutta, ripulia ja vatsakipuja.

Esimerkiksi järvivedestä ihon läpi saadut halkiomadon toukat voivat aiheuttaa skistosomiaasia eli bilhartsioosia tartunnan saaneessa. Toukat kehittyvät ihmisen elimistössä aikuisiksi, munimiskykyisiksi madoiksi neljän-kuuden viikon aikana.

Munimisen aikana ihminen voi kärsiä kuumeesta, säryistä, ihottumasta ja ripulista. Vuosia jatkuessaan muniminen voi vaurioittaa maksaa, virtsarakkoa ja aivoja.

Matolääkitys halpaa ja tehokasta

Asiantuntijoiden mukaan matolääkkeet ovat tehokkaita ja halpoja. Tämän takia WHO:n suosituksena on, että matotautien levinnäisalueilla lääkitään kaikki lapset, riippumatta siitä onko heillä oireita vai ei.

Stanfordin yliopiston tutkimusryhmä tutki matolääkkeiden tehokkuutta Norsunluurannikolla, jossa loismatojen aiheuttamat taudit ovat yleisiä.

Tutkimusryhmän The Lancet (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä esittämän arvion mukaan koko yhteisön lääkitseminen olisi kustannustehokkaampaa kuin pelkästään kouluikäisten lapsien. Tutkimusryhmä kehottaakin WHO:ta muuttamaan nykyistä ohjeistustaan.

Maailman terveysjärjestössä ei nähdä tarvetta muutokselle. WHO:n mielestä matolääkkeiden laajemman jakelun riskinä on, että loismadot kehittyvät lääkkeille vastustuskykyisiksi.