Tutkija Markku Jokisipilä pääministeri Sipilän puheesta – pöydänkattausta työmarkkinaosapuolille ja konkretiaa kansalle

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sanoo, että Sipilän puhe sai painoarvoa jo sillä, että pääministerin ulostulo oli poikkeuksellinen. Hänen mielestään puhe oli suunnattu niin kansalle kuin työmarkkinaosapuolille. Jokisipilän mielestä tilanteen vakavuudesta huolimatta puheessa oli myös valtapeliä.

politiikka
Markku Jokisipilä
Markku JokisipiläYle

Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan viestejä pääministeri Sipilän puheessa lähetettiin moneen suuntaan. Vaikka puhe ei tutkijan mukaan mikään syytöskirjelmä ollutkaan, niin hän havaitsi siinä hyvin vahvaa kritiikkiä työmarkkinaosapuolia kohtaan.

– Työmarkkinaosapuolet siinä saivat kuulla kunniansa ennen kaikkea siitä, että tuo yhteiskuntasopimus kahdesta yrityksestä huolimatta jäi syntymättä, pohtii Jokispilä.

Jokisipilä arvioi kansalle suunnattujen kohtien olleen niitä, missä pääministeri luetteli talouden madonlukuja, mutta myös lopun optimismin, jossa kerrottiin suomalaisten selviävän vaikeasta tilanteesta.

– Olihan tässä historiallista kaikua, että vaikka tilanne on nyt kova, niin siitä tullaan selviämään, kunhan se yhteinen tahto ja tinkimishalu maan kansalaisten yhteisen edun eteen löytyy.

Puheessa myös ristiriitoja

Pääministeri Sipilä on ilmoittanut, että yhteiskuntasopimusneuvottelua ei avata uudelleen. Hänen eilisessä puheessaan saattoi kuitenkin havaita kaikuja jonkinlaisesta suunnanmuutoksesta.

– Toisaalta Sipilä totesi puheessaan siihen suuntaan, että hän yritti kaksi kertaa yhteiskuntasopimusta ja nyt on turha odotella kolmatta keskustelukierrosta. Mutta toisaalta kyllä siinä vielä kertaalleen palloa tarjottiin sinne työmarkkinaosapuolten suuntaan, miettii Markku Jokisipilä.

Pääministeri Sipilä ja hallitus antoivat aikaa työmarkkinaosapuolille muutaman päivän aikaa tuoda hallituksen eteen vaihtehtoisen esityksen siitä, miten viiden prosentin kilpailukykyloikkaan päästäisiin. Jokisipilä näkee tämän ikään kuin pöydän kattamisena työmarkkinaosapuolten suuntaan.

– Jos siellä tahtoa ja halua on päästä näihin hallituksen määrittämiin tavoitteisiin sopimusteitse, niin se on mahdollista, tulkitsee Jokisipilä.

Ovatko yhteiskuntasopimusneuvottelut siirtyneet mediavälitteiseksi?

Vaikka kyse on vakavista asioista, niin Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä ajattelee puheessa olleen myös poliittista peliä. Hänen mielestään Sipilä toimii erittäin taitavasti siinä suhteessa että tämä on pitänyt aloitteen hallituksen käsissä.

Laajalle yleisölle suunnattu puhe on sitä parempi mitä vähemmän siinä on niin sanottua poliittista jargonia ja mitä enemmän konkretiaa.

Markku Jokisipilä

– Voi nähdä niinkin että palkansaajajärjestöt sitten järjestämällä tämän perjantaisen mielenilmauksen yrittivät ottaa aloitetta keskustelusta itselleen, mutta Sipilän esiintyminen eilen pitää huolen siitä, että kyllä tuo aloite on edelleen tiukasti hallituksen käsissä.

Jokisipilä tulkitsee pääministeri Sipilän käytöstä niin, että hän ei tahtonut jäädä tuleen makaamaan palkansaajajärjestöjen ilmoituksen jälkeen.

– Luulen, että Sipilä päätti toimia ja osoittaa että kyllä tämä prosessi on sellainen, että se on hallituksen komennossa vahvasti ja hallitus on valmis käyttämään tätä valtakirjaa, jonka se eduskuntavaaleissa äänestäjiltä sai.

Pääministeri tarjosi konkreettisia vaihtoehtoja

Markku Jokisipilä pitää pääministerin puheessa taitavana retoriikkana sitä, että tämä tarjosi konkreettisia vaihtoehtoja hallituksen suunnittelemille toimille, kuten työajan pidennystä ja lomarahojen leikkausta tai jopa poistoa.

– Laajalle yleisölle suunnattu puhe on sitä parempi mitä vähemmän siinä on niin sanottua poliittista jargonia ja mitä enemmän konkretiaa.

Hän epäilee Sipilän juuri siksi kuvanneen puheensa alussa yksityiskohtaisesti esimerkiksi Suomen velkaantumisen tahtia.

– Se on taitavaa puhetta sikäli, että sillä saa kuulijoiden huomion huomattavasti paremmin kuin sellaisella ympäripyöreällä poliittisella retoriikalla, josta konkretiaa saa etsiä kissojen ja koirien kanssa