Tulvivatko tai vyöryvätkö pakolaiset Eurooppaan? – Sanavalinnat vaikuttavat asenteisiin

Pakolaistulva, turvapaikanhakijoiden vyöry. Yleislakko. Vahvat sanat hallitsevat näinä päivinä otsikoita ja keskusteluja. Mutta antavatko ne oikean kuvan tilanteesta? Asiantuntijan mukaan sanojen piilomerkitykset vaikuttavat ihmisten asenteisiin.

turvapaikanhakijat
Turvapaikanhakijat kävelivät Tanskan ja Ruotsin välisellä moottoritiellä maanantaina.
Turvapaikanhakijat kävelivät Tanskan ja Ruotsin välisellä moottoritiellä 7. syyskuuta.Bax Lindhardt / EPA

Sanan säilä on vahva. Ei ole samantekevää, millä sanoilla asioita kuvataan. Sanavalinnat kuvastavat myös arvoja.

Luonnon metaforilla luodaan kuvaa, että tulijat ovat alkukantaisia.

Vesa Heikkinen, erityisasiantuntija

Eurooppaan on tänä vuonna tullut paljon aiempaa enemmän turvapaikanhakijoita. Ilmiötä on kuvattu muun muassa sanoilla pakolaistulva tai turvapaikanhakijoiden vyöry. Ei täysin korrektia, arvioi erityisasiantuntija Vesa Heikkinen Kotimaisten kielten keskuksesta:

– Yleiskokemus vyöryistä on, että ne tulevat hirveällä volyymillä, vaaraa aiheuttaen. Samoin tulva, hyöky, ne ovat luonnonvoimaiseen ilmiöön liittyviä sanoja, joita käytetään metaforina (kielikuvina). Lisämerkitys on, että ilmiö on massiivinen ja hallitsematon, sitä ei voi estää eikä kahlita, ja se on pelottava.

Yksilö katoaa ilmiön taakse

Sanoja tulva ja vyöry käytetään kuvaamaan tämänhetkisen pakolaistilanteen laajuutta. Vesa Heikkinen kuitenkin muistuttaa, että maailman mittakaavassa Suomeen tulee yhä vain murto-osa kaikista pakolaisista.

Ilmiö on massiivinen ja hallitsematon, sitä ei voi estää eikä kahlita, ja se on pelottava.

Vesa Heikkinen, erityisasiantuntija

Kun ilmiö leimataan luonnonvoimaisella metaforalla, yksilöt ja heidän ainutkertaiset tarinansa unohtuvat.

– Ilmiöstä tulee ikään kuin aktiivinen toimija, ihmiset katoavat termin taakse. Ilmiö tekee jo kaikenlaisia pahoja tekoja itsestään, sanoo erityisasiantuntija Vesa Heikkinen Kotimaisten kielten keskuksesta.

Esimerkiksi ilmaisu "pakolaistulva tukki Budapestin aseman" luo varsin negatiivisen kuvan tilanteesta, jossa on kuitenkin kyse hätää kärsivistä yksilöistä.

– Luonnon metaforilla luodaan myös kuvaa, että ihmiset ovat alkukantaisia. Lisäksi kun miettii Välimeren yli tulevia ihmisiä, niin vesistösanojen käyttö on aika kornia, Heikkinen moittii.

Varsinkin toimittajien on syytä katsoa peiliin ja miettiä käyttämiensä sanojen arvolatauksia. Otsikkojen räväkkyys ja klikkijournalismi houkuttelevat raflaaviin ja naseviin sanavalintoihin.

Lakko vai mielenilmaus?

Toinen näinä päivinä paljon käytetty vahva ilmaisu on lakko. Huteraa kielenkäyttöä, soimaa Vesa Heikkinen.

Lakko on iskevä sana. Tulee mieleen verisiä kuvia ja punalippujen liehutusta.

Vesa Heikkinen, erityisasiantuntija

– Kyseessä ei ollut mikään lakko, vaan työsuhteisille sallittu poliittinen mielenilmaus. Myös mediassa on puhuttu kritiikittömästi lakosta, sanan yleismerkitykseen vedoten.

Lainsäädännöllinen erikoiskieli ja puhekieli menevät ristiin lakko-sanan käytössä. Heikkinen on huomannut, että perjantain tapahtumien kannattajat puhuvat useimmiten mielenilmauksesta ja vastustajat lakosta. Sanavalinnat kielivät, kummalla puolella puhuja on.

– Lakko on tietysti iskevä sana. Tulee mieleen verisiä kuvia ja punalippujen liehutusta. Mutta jos oikein tiukasti journalistisesti katsotaan, niin se on vale, ei tämä ole lakko.