Suomalaiset auttoivat piirtämään Tansanian metsät kartalle

Trooppisten metsien suojelu on osa ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Pariisin ilmastokokouksessa todennäköisesti päätettävä rahoitusmekanismi käynnistää trooppisten metsien inventoinnit kymmenissä maissa.

ilmasto
Trooppista hakkuuaukkoa
Trooppisia metsiä hakataan mm. uudisasutuksen tieltä. Tämä kuva on Keniasta.EPA/STEPHEN MORRISON

Tansania sai hiljattain päätökseen laajimman missään kehitysmaassa toteutetun metsäkartoituksen, eikä urakka ollut vähäinen kolme kertaa Suomen kokoisella alueella. Metsiä uhkaa monista tropiikin maista tuttu kierre, jonka taustalla on väestön ja energiatarpeen nopea kasvu.

Suomi osallistui kartoituksen rahoittamiseen.

– Suurempi ongelma kuin metsien täydellinen häviäminen on niiden laadullinen heikentyminen. Kun puusto on pientä ja harvaa, on helpompi kulkea ja hakata oksia polttopuuksi tai puuhiilen tuottamiseksi sekä raivata tilaa viljelykäyttöön, kuvaa tilannetta metsäinventoinnin johtaja Nurdin Chamuya Tansanian luonnonvaraministeriöstä.

Mies ja kartta
Tansanian metsien inventointi oli valtava urakka, kertoo Nurdin Chamuya Tansanian luonnonvaraministeriöstä.Eija Palosuo

Kartoituksella on myös globaalia merkitystä, sillä metsäkato on yksi keskeisiä hiilidioksidipäästöjen lähteitä. YK:n ilmastoneuvotteluissa joulukuussa on määrä päättää niin kutsutun REDD+ -mekanismin rahoituksesta, jonka kautta trooppiset maat voivat hakea kompensaatiota metsiensä suojelua edistävistä toimista.

Metsäkatoa torjuvassa YK-ohjelmassa on tällä hetkellä mukana noin 60 maata.

– Näissä kaikissa tullaan ennemmin tai myöhemmin aloittamaan metsien inventointi- ja kartoitushankkeita. Tällä hetkellä vaadittavaa tietoa ei käytännössä ole, joten maiden valmiuksia havaita ja seurata metsissä tapahtuvia muutoksia on tarpeen vahvistaa, kertoo YK:n maatalous- ja ruokajärjestö FAO:n metsien inventointi- ja monitorointiryhmän johtaja Anssi Pekkarinen.

Suomella on pitkä kokemus metsähankkeista

Seurannan tarve tietää markkinoita metsävarateknologiaan erikoistuville yrityksille. Kansainvälisiä toimijoita alalla on kymmenkunta, joista noin puolet on suomalaisia IT-, kaukokartoitus- tai konsulttiyrityksiä.

– Tällä hetkellä alan merkitys on verrattain pieni. Puhutaan korkeintaan joidenkin kymmenien miljoonien eurojen liikevaihdosta maailmanlaajuisesti. Jos Pariisissa päästään joulun alla hiilinielukaupasta sopimukseen niin kuin uskotaan, kasvaa tarve erittäin nopeasti, arvioi joensuulaisen Arbonaut-yrityksen toimitusjohtaja Tuomo Kauranne.

Suomalaiset ovat alan pioneereja. Esimerkiksi Tansanian metsäinventointi toteutettiin yhteistyössä FAO:n kanssa Suomen ulkoministeriön tuella. Myös Luonnonvarakeskus sekä suomalaisia konsultti- ja IT-alan asiantuntijoita oli mukana, Arbonaut mukaan lukien.

Tekniikan lisäksi tarvitaan hyvä maine

Hankkeen yhteydessä kehitettiin myös avoimeen dataan perustuva metsätiedon keruu- ja analysointiohjelmisto, Open Foris, jonka tarkoitus on vahvistaa kansallista osaamista ja tehostaa inventointien toteutusta. Kuluneen vuoden aikana ohjelmisto on FAO:n kautta otettu käyttöön jo yli 30 maassa.

Kansainvälisissä neuvottelupöydissä pelkkä tekninen osaaminen ei kuitenkaan ratkaise. Toistaiseksi Suomella on onneksi ollut myös hyvä maine, jolla luoda kanavia.

– Täytyy muistaa että viime kädessä ihmiset päättävät, eivät faktat ja tekniikat. Jos osaamme rakentaa hyvää ja aitoa yhteistyötä kohdemaassa toimivien organisaatioiden kanssa, niin Suomi on tällä saralla todennäköisesti paremmassa asemassa kuin yksikään toinen maa, Kauranne uskoo.

Eija Palosuo