Ninjahahmot ja prinsessat opetuksen apuna – elekieli tärkeässä roolissa maahanmuuttajalasten perehtyessä suomen kieleen

Oulun Normaalikoulussa toimii maahanmuuttajalapsille suunnattu valmistavan opetuksen ryhmä. Tarve lisääntyy sitä mukaa, kun Suomeen tulee lisää maahanmuuttajia. Opettajalla on ammattitaidon lisäksi apuna näytteleminen.

turvapaikanhakijat
Koululaisia oppitunnilla.
Yle

Suurin osa maahanmuuttajataustaisista oppilaista osallistuu Oulun kaupungin järjestämään valmistavaan opetukseen. Erityistavoitteena on sellaisen suomen kielen taidon saavuttaminen, että oppilaat voivat siirtyä perusopetukseen.

Oulun Normaalikoulun Koskelan yksikössä työskentelevällä Outi Laitisella on Suomen opettajakunnassa muita harvinaisempi titteli. Hän on valmistavan opetuksen opettaja. Hän opettaa maahanmuuttajalapsille suomen kielen ja kaikkien perusopetukseen kuuluvien aineiden lisäksi opiskelutaitoja eli miten koulussa ollaan ja miten tehdään läksyt.

Toisten luokassa on saattanut olla 80 oppilasta samassa tilassa, maa lattiana ja asioita on opeteltu ulkoa ääneen toistamalla.

Outi Laitinen

Valmistavan opetukseen ryhmässä on yleensä kymmenisen oppilasta, joiden ikä vaihtelee 6-13 vuoteen. Heitä valmistetaan suomenkieliseen perusopetukseen.

Lasten tieto- ja taitotaso vaihtelee

Valmistavan opetuksen opettaja Outi Laitinen kertoo, että ilman yhteistä kieltä on usein vaikeaa kartoittaa lapsen tiedot ja taidot. Tilanne lähtömaassa on voinut olla levoton. Osa lapsista on ollut koulussa, osa ei.

– Oppilaiden taitotaso vaihtelee. Joillakin lapsilla on täysi oppimishistoria takanaan. Toisten luokassa on saattanut olla 80 oppilasta samassa tilassa, maa lattiana ja asioita on opeteltu ulkoa ääneen toistamalla, Laitinen kuvailee.

Suomessa lukemaan opetteleminen on lapsilla yksilöllistä ja jokainen etenee siinä oman suunnitelman mukaisesti.

– Yhden kanssa käytetään apuna ninjahahmoja ja toisen kanssa prinsessoja, Laitinen hymyilee.

Näyttelemistä ja yksilöllisyyttä

Laitisen ryhmässä on tällä hetkellä 11 lasta, jotka tulevat Venäjältä, Virosta, Moldovasta, Kosovosta ja Kongosta. Ryhmään on tullut lähes joka vuosi oppilas uudesta maasta, jonka kieltä Laitinen ei osaa itse sanaakaan. Hän uskoo, että ryhmän toiminta olisi varmasti hauskaa seurattavaa piilokamerassa. Opettaja joutuu laitamaan peliin kaiken mahdollisen ammattitaitonsa.

Täytyy käyttää erilaista, rikasta sanastoa, sanoa samat asiat eri sanoin.

Outi Laitinen

– Tämä on näyttelemistä. Täytyy käyttää erilaista, rikasta sanastoa, sanoa samat asiat eri sanoin. Puheen täytyy olla selkeää, mutta oppilaille on annettava haasteita. Se ei onnistu, että sanon saman asian isommalla äänellä, Laitinen nauraa.

Vähitellen suomen kieli alkaa yhdistää oppilaita. Ja vähitellen he myös alkavat osallistua yleisopetukseen ikäistensä joukossa.

Laitinen muistaa, että 1990-luvun lopulla suomeen tuli paljon romaneja Keski-Euroopasta. Silloin oli säpinää. Nyt ollaan taas tilanteessa, jossa satoja lapsia ja nuoria varten on perustettava valmistavan opetuksen ryhmiä ja saatava lapset mukaan niihin.

Korjaus 18.9.2015 klo 11.15: korjattu alaotsikon lause "Oulun Normaalikoulussa toimii Suomen ainoa maahanmuuttajalapsille suunnattu valmistavan opetuksen ryhmä." muotoo Oulun Normaalikoulussa toimii maahanmuuttajalapsille suunnattu valmistavan opetuksen ryhmä.