Nordean pääekonomisti: Suomen kehityssuunta on huolestuttava

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju antaa tukensa pääministeri Juha Sipilän keskiviikkoiltana pitämälle talouspuheelle. Suomen talous ja työmarkkinapolitiikka kaipaavat Kangasharjun mukaan selvää reivausta uudelle kurssille.

talous
Kaksi eurokolikkoa Suomen kartan päällä.
Ilkka Kemppinen / Yle

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju suitsuttaa pääministeri Juha Sipilän keskiviikkoista radio- ja tv-puhetta. Kangasharjun mukaan puhe tuli tarpeeseen, sillä maan taloudessa on päästävä uusille urille.

– Puheen pitäminen on sinänsä jo osoitus siitä, että poikkeukselliset ajat ovat todellakin käsillä.

Oulussa järjestetyssä talousseminaarissa torstaina esitelmöinyt Aki Kangasharju totesi, ettei näköpiirissä ei ole mitään sellaista käännettä, joka kertoisi siitä, että Suomen kurjuus olisi loppumassa.

Kurjistuminen tapahtunut pitkän ajan kuluessa

Nykyiseen tilanteeseen on Kangasharjun mukaan ajauduttu pitkän ajan kuluessa. Taustalla on maailmantalouden ongelmia, mutta myös itse aiheutettuja vaikeuksia.

Talouspolitiikassa ei ole osattu seurata globaalistuvan maailman tarpeita eikä tilannetta ole helpottanut Nokian ja telekommunikaatiosektorin romahdus tai Venäjän talouden yskähtely.

Julkiselta sektorilta ei ole säästetty läheskään tarpeeksi ja toisaalta emme ole leikanneet palkkatasoamme vastaamaan uutta, alhaisemman tuottavuuden tasoa.

Aki Kangasharju

– Vaikka meillä veroeurot romahtivat, niin kustannustaso on jatkanut kasvuaan. Esimerkiksi julkiselta sektorilta ei ole säästetty läheskään tarpeeksi ja toisaalta emme ole leikanneet palkkatasoamme vastaamaan uutta, alhaisemman tuottavuuden tasoa, sanoo Kangasharju.

Hän sanoo myös, että samaan aikaan kun Suomen kokonaistuotanto BKT on kasvanut heikoiten euroalueella, on Suomen kustannustaso kuitenkin ollut alueen korkeimpien joukossa.

– Se on kyllä todella huolestuttava kehityssuunta.

Petrattavaa myös tuotannon sisällössä

Suomen ongelmana on myös tuotannon sisältö. Suomen talouden nouseminen edellyttäisi maailmalla nimenomaan investointitavaroiden kysyntää, jota ei ole näkynyt, kun talouden kasvu on perustunut pääosin kulutustavaroiden ja palvelujen kysyntään.

Esimerkiksi Ruotsissa tämä on tuonut toisen tukijalan ja puskurin talouden kehitykseen. Jos investointipuolella menee huonosti, kulutustavaramarkkinat ovat voineet silti toimia.

– Ruotsissa on tällaista kulutustavaratuotantoa kuten H&M tai Ikea, kun taas Suomessa sellaista ei ole juuri lainkaan. Suomen Marimekko kalpenee kooltaan H&M:n rinnalla, Kangasharju sanoo.