Tutkija: Käsitöiltä siedetään aiempaa paremmin keskeneräisyyttä

Tuoreissa käsityöelämäkerroissa kuvataan aiempaa enemmän käsitöiden työssäjaksamiseen ja vaikeisiin elämäntilanteisiin antamaa voimaa, kertoo Itä-Suomen yliopiston käsityötieteen professori Sinikka Pöllänen. Nyt keskeneräisiäkin käsitöitä uskalletaan esitellä.

Kotimaa
Käsityöaktivismissa vaikutetaan pehmeillä keinoilla.

Kymmenen vuotta sitten käsityöharrastuksista kertovissa elämäkerroissa näkyi nykyistä enemmän urotekojen kuvauksia, kertoo käsityötieteen professori Sinikka Pöllänen Itä-Suomen yliopistosta. Tuolloin maatalojen emännät kirjoittivat siitä, kuinka suuritöisiä urakoita he ovat saaneet valmiiksi.

– Selviytymisen ajatus ei ehkä enää ole niin vahva.

Pöllänen on tutkinut käsityön merkitystä ihmisten arjessa sekä käsitöiden tekemiseen ja harrastamiseen liittyviä muutoksia yhteiskunnan muuttuessa. Hän on toistanut kymmenen vuotta sitten tekemänsä aineistonkeruun uudelleen tänä vuonna.

Uusi aineisto on vielä osin lukematta, mutta tuoreissa tarinoissa on kirjoitettu aiempaa enemmän voimaantumisesta.

– Teksteissä kerrotaan siitä, mitä käsityön kautta saa, jotta jaksaa työssäkäyntiä tai vaikeita elämänvaiheita, hän sanoo.

Helmikuusta lähtien saapuneissa kirjoituksissa ihmiset kertovat myös käsitöiden tekemisestä mielen ja kehon kuntoutuksena. Pöllänen kertoo esimerkiksi jonkun kirjoittaneen siitä, kuinka lääkäri oli määrännyt ranteiden hoitoon neulomista.

Kirjeitä ja villasukat

Pöllänen sai kymmenen vuotta sitten kokoon 56 käsityöelämäkertaa. Nyt helmikuusta alkaen tekstejä on kertynyt 817.

Aineiston runsautta selittänee tekstien helppo lähettäminen verkon kautta, mutta Pöllänen on viime kuukausien aikana saanut paljon myös kirjepostia. Osa vastaajista on tarttunut paperiin ja kynään korkean ikänsä vuoksi, sillä vastaajissa on ollut yli 90-vuotiaitakin.

Todella paljon tuli kiitosta, että tätä aihetta tutkitaan.

Sinikka Pöllänen

– Minulla on noin 20 sentin paperinippu, jota en ole lukenut. Todella suuri osa teksteistä on käsin kirjoitettuja.

Kirjeiden mukana yliopistolle on saapunut myös pieniä lisälähetyksiä kuten villasukat tai kortti. Pölläsen mukaan osa kertoi olevansa kiitollisia aiheen tutkimisesta, koska käsityöt ovat kirjoittajalle itselleen niin rakkaita.

– Moni koki luontevaksi kirjoittaa henkilökohtaisen kirjeen. Minulle kirjoitetaan kuin ystävälle. Todella paljon tuli kiitosta, että tätä aihetta tutkitaan.

Pölläsen mukaan on selvää, että sadoista kirjeistä ja viesteistä pystytään tekemään useita eri tutkimuksia. Vastaajissa on sekä miehiä että naisia, ja elämäkertoja ovat kirjoittaneet sekä kovista että pehmeistä materiaaleista käsitöitä tekevät.

Vastausten suuri määrä kertoo käsityötieteen professorin mukaan käsityöharrastuksen kasvaneesta näkyvyydestä ja trendikkyydestä.

Lankakeriä käsityöliikkeen hyllyssä.
Erilaiset materiaalit ja värit koetaan voimaannuttaviksi, käsityötieteen professori Sinikka Pöllänen kertoo.Kati Turtola / Yle

Puolikasta pipoa esitellään

Käsityön saaminen valmiiksi tuottaa mielihyvää ja tunnetta aikaansaamisesta.

– Monet kuvaavat, että työ on sellaista asiasta toiseen hyppimistä. Käsityössä aikaansaaminen näkyy konkreettisesti ja nopeasti, Pöllänen sanoo.

Käsityöharrastuksessa siedetään Pölläsen mukaan aiempaa armollisemmin keskeneräisyyttä.

Syynä voi olla Pölläsen mukaan muun muassa se, että puolivalmiita töitä esitellään näyttelyissä ja blogeissa. Ihmiset myös neulovat ja virkkaavat julkisilla paikoilla kuten busseissa tai junissa, jolloin karkailevat silmukat ovat kaikkien nähtävillä.

Käsitöitä myös Pölläsen mukaan esitellään aiempaa avoimemmin, vaikka lopputulos ei olisi teknisesti ja esteettisesti täydellinen.

– Tärkeämpää on prosessi kuin tulos. Käsitöiden tekemistä käytetään niin paljon oman hyvinvoinnin rakentamiseen. On oivallettu, että tekeminen on ehkä tärkeämpää kuin tuotos.