Kulttuurivelka kasvaa korkoa Pohjois-Karjalassa

Museotilaston kertoma on karua luettavaa pohjoiskarjalaisittain, maakunta on yksi Suomen neljästä heikoimmin resursoiduista alueista. Joensuussa sijaitsevasta maakuntamuseosta puuttuu jo muun muassa arkeologian ja rakennusperinnön suojelun asiantuntemus kokonaan.

kulttuuri
Museon nimikyltti seinässä.
YLE / Janne Ahjopalo

– Kulttuuriperintötyön tuloksia on vaikea mitata rahalla. On kuitenkin erittäin lyhytnäköistä toimintaa, jos esimerkiksi maakunta- ja kaupunkihistorian, tai yhteisen kulttuuriperinnön tallentamiseen ja vaalimiseen ei nähdä tarpeelliseksi investoida, toteaa dosentti Sinikka Vakimo Itä-Suomen yliopistolta.

Kulttuuriperintötyö ei ole erillään yhteiskunnasta, vaan merkittävä osa kansalaisyhteiskuntaa, taloutta ja kulttuuria. Itä-Suomessa esimerkiksi Mikkelissä ja Savonlinnassa resursseja tähän työhön on nähty tarpeelliseksi varata reilummin, ja se näkyy myös museoiden toiminnassa.

Jokaisella on oma kulttuuriperimänsä, samoin kuin kaikilla yhteisöillä on taustansa. Tämä tulisi nähdä rikkautena, joka on vaalimisen arvoinen.

Sinikka Vakimo

– Elävä kulttuuriperintötyö ja viranomaistoiminta on myös tuottavaa toimintaa. Sillä virkistetään kaupungin arkea ja liiketoimintaa, se on arkku josta paikalliset toimijat voivat ammentaa, jos näin halutaan. Valitettavasti Joensuussa ei ole nähty asiaa näin, Vakimo pahoittelee.

Yhteisen menneisyyden hukkaaminen syö huomisen eväitä

Joensuussa Suomen Kansantietouden Tutkijain Seuran järjestämässä seminaarissa pohdittiin, mitä kulttuuriperintötyön suojelemiseksi pitäisi tehdä.

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemiseksi luo omat haasteensa. Toisaalta se kenties luo myös mahdollisuuksia, joihin eri puolilla maata tunnutaan vastaavan kovin eri tavoin.

– Pohjois-Karjalan maakuntamuseossa tilanne on se, että eläköitymisten myötä museo on menettänyt arkeologian ja rakennusperintötyön asiantuntijat. Lähtijöiden paikalle ei ole palkattu uusia työntekijöitä, Sinikka Vakimo kertoo.

– Käytännössä tämä tarkoitta myös sitä, että Pohjois-Karjalan maakuntamuseo on yksi Suomen heikoimmin resursoiduista museoista, Vakimo pahoittelee.

Vuonna 2014 Pohjois-Karjalan maakuntakuntamuseossa oli töissä 8 ihmistä. Esimerkiksi Savonlinnan maakuntamuseolla työskenteli viime vuonna 10 ihmistä.