Lomaraha on kummajainen 70-luvulta – työntekijät uhkasivat lähteä Ruotsiin töihin

Lomarahan, alkuperäiseltä nimeltään lomaltapaluurahan, keksi Metalliliitto vuonna 1971. Liitto halusi saada työntekijät takaisin töihin pitkän lakon jälkeen. Sittemmin lomaraha on levinnyt lähes kaikille aloille.

talous
Metallityöväen lakko vuonna 1971, mielenosoitus.
Metallityöväki lakkoili viikkokausia vuonna 1971.Erkki Suonio / Yle

Hallituksen pöydällä vilahti lomarahojen leikkaus viimeksi eilen, kun pääministeri Juha Sipilä piti harvinaisen tv-puheensa. Lähes jokaiselle suomalaiselle tuttu, vuosiloman aikaan tilille kilahtava lisäpalkkio on alunperin Metalliliiton keksintöä. Metallityöntekijöiden lakko vuonna 1971 kesti pitkään, seitsemän viikkoa.

Metallimiehiä meni pitkän lakon aikana Ruotsiin töihin. Keksittiin tällainen raha, joka nimitettiin lomaltapaluurahaksi.

Kari-Pekka Tiitinen, emeritusprofessori

– Metallimiehiä meni pitkän lakon aikana Ruotsiin töihin. Keksittiin tällainen raha, joka nimitettiin lomaltapaluurahaksi. Se oli pitkään houkutin, että palattaisiin loman jälkeen takaisin samaan työpaikkaan, Helsingin yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Kari-Pekka Tiitinen sanoo.

Alunperin lomaltapaluuraha oli 10 prosenttia kuukauden ansioista. Se levisi heti metallilakkoa seuraavalla sopimuskierroksella muillekin aloille, Tiitinen muistelee.

Nykyään lomarahan määrä on 50 prosenttia siitä palkasta, mitä työntekijä saa vuosilomalla. Esimerkiksi 3 000 euron kuukausipalkasta lomaraha on 1 500 euroa. Usein lisäpalkkio löytyy jo loma-ajan palkkakuitista.

– Ennen se oli sidottu siihen, että työntekijä todella palaa lomalta. Nyt raha on kytketty vain siihen, onko työsuhde voimassa, työ- ja sosiaalioikeuden professori Jaana Paanetoja Lapin yliopistosta sanoo.

Lomarahan maksaminen riippuu alan työehtosopimuksesta. Paanetoja ja Tiitinen eivät kuitenkaan osaa nimetä Suomesta yhtään alaa, jolla lomarahaa ei maksettaisi.

Professorit: Lomarahaa ei voi leikata lailla, ratkaisu täysin työmarkkinaosapuolten käsissä

Lomarahaan ei voida puuttua lailla, koska siitä ei ole olemassa lakia. Se ei perustu vuosilomalakiin, vaan joko työehtosopimukseen tai työsopimukseen. Sunnuntai- ja ylityökorvauksista sen sijaan määrää työaikalaki, Jaana Paanetoja sanoo.

Lomarahaa ei voida leikata lakia muuttamalla tai säätämällä. Siitä sovitaan työehtosopimuksissa ja työsopimuksissa.

Jaana Paanetoja, työ- ja sosiaalioikeuden professori

– Lomarahaa ei voida leikata lakia muuttamalla tai säätämällä. Se on yksityisoikeudellinen, kahden osapuolen välinen asia. Siitä sovitaan työehtosopimuksissa ja työsopimuksissa.

Sunnuntaikorvausta ja ylityölisiä voisi tiputtaa muuttamalla vähimmäisprosentteja lakiin. Sekään ei kuitenkaan tarkoita sitä, että niitä täytyisi työsopimuksissa noudattaa.

– Työlainsäädännön tehtävä on turvata vähimmäistaso. Paremmista ehdoista voidaan aina sopia.

Sipilän ehdotus leikata lomarahoja on siis täysin työmarkkinajärjestöjen käsissä, Paanetoja painottaa. STTK, Akava ja SAK valmistelevat omaa ehdotustaan hallitukselle parhaillaan. Myös lomarahojen leikkausta pohditaan.

Nopeaa lääkettä lomarahoista ei kuitenkaan saataisi, sillä työehtosopimukset on voimassa vuoteen 2017.

Sunnuntai- ja ylityökorvaukset ovat olleet sata vuotta samoja

Sunnuntai- ja ylityökorvauksilla on pitkä, lähes satavuotinen perinne. Työaikalaki säädettiin vuonna 1917, ja jo silloin korvausprosentit olivat samat. Sunnuntaista on siis saanut tuplapalkkaa lähes aina.

Kari-Pekka Tiitinen ja Jaana Paanetoja uskovat, että lomarahojen leikkaus hyväksyttäisiin palkanlisiä helpommin.

En jaksa uskoa, että työntekijät ovat ainoa kohde, johon leikkauksia voi kohdistaa. Tämä tuntuu yksipuoliselta.

Jaana Paanetoja, työ- ja sosiaalioikeuden professori

– Se olisi kivuttomin ratkaisu työntekijöiden kannalta. Myös työmarkkinajärjestöille se on helpompaa, koska se osuu tasapuolisesti kaikkiin, Tiitinen kommentoi.

Paanetoja suhtautuu kriittisesti kumpaankin vaihtoehtoon.

– Jos sanotaan, että pitäisi valita, niin tasaisemmin lomarahojen leikkaus kohdistuu. Mutta onko se tarkoituksenmukaista. En jaksa uskoa, että työntekijät ovat ainoa kohde, johon leikkauksia voi kohdistaa. Tämä tuntuu yksipuoliselta.

Emeritusprofessori Tiitinen ei muista, että palkansaajia olisi kuritettu näin kovalla kädellä koskaan.

– Ei näin pahaa tilannetta Suomessa ole aiemmin ollut, hän sanoo.