Evoluutioteoria for dummies – biologi vastaa viiteen peruskysymykseen

Tiedät varmaankin evoluutioteorian perusteet, mutta asiaan liittyy jonkin verran harhaluuloja. Evoluutiolla ei ole päämäärää, eikä se johda välttämättä parempaan lopputulokseen. Esitimme biologi Kari Kaunistolle kysymyksiä evoluutiosta.

tiede
Mies syö banaania
Paula Koskinen / Yle

1. Mitä evoluutio on?

– Se on prosessi, joka seuraa siitä, että on muuntelua, valintaa ja periytyvyyttä. Jos on maljallinen bakteereita ja päälle kaadetaan tehokasta antibioottia, seuraa keinotekoista luonnonvalintaa.

Evoluution myötä lajit pärjäävät paremmin muuttuvassa ympäristössä.

Kari Kaunisto

– Jos ihminen kaataa bakteerimaljan päälle tehokasta antibioottia, suurin osa bakteereista kuolee. Jos jollain bakteerilla on antibioottiresistenssigeeni, tämä bakteeri selviytyy antibiootista. Evoluutiota on tapahtunut, kun seuraavassa bakteeripopulaatiossa on enemmän tämän geenin kantajia.

2. Tarkoittaako tämä sitä, että lajit kehittyvät koko ajan paremmiksi?

– Ei varsinaisesti. Evoluutiollahan ei ole varsinaista päämäärää. Lajit sopeutuvat muuttuviin ympäristöihin. Evoluution myötä ne pärjäävät paremmin muuttuvassa ympäristössä.

3. Voiko käydä myös nurin päin? Jos tyhmyys on lajin kannalta oleellista, voiko meistä tulla myös tyhmempi laji kuin me nyt olemme?

– Ei se välttämättä evoluution mukaisesti mene. Ihmisellä on myös kulttuurievoluutiota. En usko, että ihminen tulee tyhmentymään evoluution seurauksena.

4. Eikö evoluutio pääty koskaan?

– Evoluutio on jatkuva prosessi ja sitä tapahtuu kaikkialla koko ajan. Tämä on ollut yleisesti hyväksytty teoria jo pitkään. Tieteessähän teoria syntyy siitä, kun tiedemies tai -nainen on esittänyt idean. Sen jälkeen sitä testataan ja vastatuloksia kumotaan. Tarpeeksi pitkän ajan kuluessa ideasta voi tulla yleisesti hyväksytty teoria.

Evoluutio on jatkuva prosessi ja sitä tapahtuu kaikkialla koko ajan.

Kari Kaunisto

– Usein puhekielessä teoriaksi sanotaan sellaista, joka on vähän mutu-tuntumalla sinne päin. Tieteessä se on hiukan eri asia.

5. Voidaanko evoluutiota havainnoida?

– Bakteeriesimerkki on hyvä. Jotkut lajit jakautuvat jo muutaman kymmenen minuutin jälkeen. Toisaalta vaikkapa koiranjalostajat tietävät hyvin, että jos otetaan aina vaan isompikorvaisempia jälkeläisiä, saadaan muodostumaan eri koirarotuja.

– Luonnon metsistä otettu banaani sisältää todella isot kivimäiset siemenet. Ihmiset ovat jalostaneet banaania valitsemalla aina vaan pienempisiemenisiä banaaneita, biologi Kari Kaunisto sanoo.

Kysymyksiin vastasi Turun yliopiston Eläinmuseossa työskentelevä biologi Kari Kaunisto.