Toisen kokemus on esimerkkinä dieetin valinnassa – hurahdukset leviävät somessa

Ruokatrendejä tulee ja menee, mutta sosiaalisen median avustuksella ne leviävät nopeammin kuin aiemmin.

Kuva: Yle / Jyrki Lyytikkä

Erilaisia ruokatrendejä ponnahtaa pintaan tasaisin väliajoin. Monet niistä liittyvät hyvinvointiin, terveyteen ja laihduttamiseen, kuten vaikkapa karppaaminen. Lisäksi trendit voivat kytkeytyä ruokakulttuuriin ja ruokaan liittyvään identiteettiin.

– Trendit tulevat monista lähtökohdista. Sitä, miksi jostain tulee trendi, voi selittää mediakulttuurin kautta. Erilaisia dieettejä tulee julki sosiaalisen median ja perinteisen median kautta yhä tiiviimpään tahtiin, jotka sosiaalisen median avulla leviävät todella nopeasti, Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen johtaja Piia Jallinoja kertoo.

– Kenties yhtenä syynä on myös se, että jos ajattelee painonhallintaa ja laihduttamista, niin pysyvä laihtuminen on hankalaa saavuttaa. Tietenkin pettyneet laihduttajat tarttuvat mielellään uuteen hittidieettiin, että jospa se vaikka ratkaisisi paino-ongelman. Kysyntää tulee tavallaan sitä kautta.

Sosiaalisella medialla on iso rooli ruokatrendien leviämisessä. Toki aikaisemminkin esimerkiksi dieetit levisivät, mutta somen kautta trendi tulee nopeammin ja tehokkaammin ihmisten tietoisuuteen.

– Kyllä sosiaalinen media ilman muuta vaikuttaa. Jos ajatellaan vaikkapa 5:2-dieettiä, näkemykseni mukaan se käynnistyi Suomessa televisiosta tulleen BBC:n dokumentin kautta. Sitä dokumenttia linkitettiin Facebookissa ja Twitterissä sekä myös perinteisten medioiden sähköisissä versioissa. Näin saatiin keskustelu käyntiin.

Lisäksi on helpompi samaistua tunnetun ihmisen kokemukseen kuin johonkin tilastonumeroihin.

Piia Jallinoja

Jallinojan mukaan tällä hetkellä laihdutusrintamalla pinnalla ovat vielä jonkin aikaa karppauksen, paleodieetin ja gluteeniton dieetin varioitumiset.

– Niissä puhutaan puhtaasta ruuasta ja vastustetaan prosessoitua ruokaa, jotka liittyvät luonnollisuustrendiin, joka on aika iso ruokatrendi.

– Odotan kuitenkin, että tuleeko korvaavia proteiininlähteitä tai vaikkapa keinolihaa. En tiedä, onko esimerkiksi hyönteisravinto terveellinen proteiininlähde, mutta siinä on ekologista ajattelua. Tällä hetkellä käynnissä olevaa nauta- ja sikaproteiinin kulutusta meidän planeettamme ei kestä.

Helpompi samaistua toiseen ihmiseen

Kaikki ruokatrendit eivät välttämättä ole tutkimustietojen kanssa samoilla linjoilla. Kuluttajatutkimuskeskuksen johtaja Piia Jallinoja löytää syitä siihen, miksi ihminen menee trendin perässä vaikka tutkijat sanovat toista.

– Ehkä siinäkin on taustalla ihmisten lievä epätoivoisuus painonhallinnan ja terveyskysymysten äärellä. Meillä on kuitenkin somessa ja muuallakin yksittäisten tapausten todistustarinoita, joissa kerrotaan, kuinka joku alkoi noudattaa vaikkapa karppausta ja kaikki vaivat katosivat ja 20 kiloa lähti painosta nopeasti pois.

Erilaisia dieettejä tulee julki sosiaalisen median ja perinteisen median kautta yhä tiiviimpään tahtiin, jotka sosiaalisen median avulla leviävät todella nopeasti.

Piia Jallinoja

Vaikka tällaisia todistusaineistoja olisi lukuisiakin, ne eivät silti ole tilastollisesti päteviä aineistoja. Ihmisiä kuitenkin kiinnostaa tuttujen ja julkkisten laihdutus- ja terveystarinat, joista otetaan esimerkkiä.

– Yksi asia on myös se, että vakiintuneen asiantuntijakaartin kritisoiminen on aika vahvaa, mikä tuli voimakkaasti esiin karppauksessa. Meillä on yksilöiden paranemistarinoiden rinnalla joidenkin ammattiryhmien edustajien antama vahva kritiikki perinteistä tiedeasiantuntijuutta vastaan. Siitä kuluttajat voivat saada tukea ajatuksilleen, Jallinoja mainitsee.

– Lisäksi on helpompi samaistua tunnetun ihmisen kokemukseen kuin johonkin tilastonumeroihin. Tämä pätee myös esimerkiksi matkustamisen kohdalla. Jos lukee internetistä, että jokin hotelli on saanut hyvän tai huonon arvion, se tuntuu heti voimakkaalta kokemusasiantuntijuudelta.

Jallinoja myös muistuttaa, että on paljon ihmisiä, jotka uskovat mieluummin tutkimusaineistoa tai ravitsemussuosituksia kuin vaikkapa julkkista.